3.5.2017

Vappupuhe 2017

Arvoisat kuulijat,

Nostamme maljan Vapun kunniaksi – siis työn ja työtä tekevien suomalaisten juhlapäivän kunniaksi.

Työn juhla on merkittävimpiä juhlapäiviämme. Suomi on pienenä maana ja kansakuntana noussut köyhyydestä vauraiden maiden joukkoon nimenomaan kovalla työllä. Suomen menestys on riippunut ja riippuu vastakin ahkeruudesta tehdä työtä. Hyvin tehdystä työstä ja yrittämisestä meidät suomalaiset myös maailmalla tunnetaan. Sen olen maailmaa kiertäessäni oppinut.

Voimme taata kaikille suomalaisille – varallisuudesta tai asuinpaikasta riippumatta – laadukkaat varhaiskasvatuksen, koulutuksen, terveyden ja vanhuuden hoivan palvelut vain työn ja yrittämisen kautta.

Työn ja yrittämisen kautta olemme pystyneet rakentamaan Suomeen nykyinen vauras, sivistynyt ja mahdollisuuksien tasa-arvoinen yhteiskunta. Yhteiskunta, jossa on mahdollista pitää – ja pidetään – huolta myös kaikkein heikoimmista. Meidän nykypolvien vastuulla on, että näin on jatkossakin. Tuleville sukupolville se on mahdollista edelleenkin ainoastaan työn ja yrittämisen kautta.

Arvoisat kuulijat, hyvät naiset ja herrat,

tämän kevään väritti huhtikuun alkupuolella käydyt kuntavaalit. Vaaleissa mitattiin sitä, miten onnistunutta kuluneen neljän ja puolen vuoden politiikka kuntien vastuunkantajilla on ollut. Osa maalasi myös hallituksen politiikkasta välitodistusta. Meille kokoomukselle sopi molemmat. Olemmehan tehneet vakaata ja määrätietoista politiikkaa myös valtakunnan vaikeassa taloudellisessa tilanteesta. Kokoomus nousikin – jo kolmatta kertaa peräkkäin – suurimmaksi kuntapuolueeksi.

Me kokoomuslaiset lähdimme vaaleihin tekemään tulevaisuutta. Ehdokkaamme kaikkialla Suomessa puhuivat, että kunnissa tarvitaan osaajia, yrittämisen asiantuntijoita sekä maakuntauudistuksen jälkeen erityisesti kunnan rakentajia. Kuluneen valtuustokauden vastuullinen ja päättäväinen kokoomuslainen työ oli hyvin esillä torikeskusteluissa. Toritapaamisissa kokoomuksen panosta valtakunnallisesti arvioitiin myös positiivisesti. Siihen luotettiin.

Suomalainen kuntakenttä on mullistuksen edessä. Ensi tammikuussa valitaan maakuntavaltuustot, jotka tulevat raivaamaan tien sopivimmalle tavalle järjestää maakunnalliset sosiaali- ja terveyspalvelut. Tämän jälkeen kuntien tehtävä sivistyksen ja elinvoimaisen tulevaisuuden tekemisessä korostuu. Se on kokoomuksen leipälaji. Tietenkin se on – erityisesti meidän pienessä maakunnassa Kainuussa – vaativaa, mutta innostavaa kaikille tuoreille valtuutetuille.
Tuoreilta kuntapäättäjiltä vaaditaan rohkeutta, vastuullisuutta sekä kykyä katsoa laatikon ulkopuolelle. Erityisesti juuri nyt on aika katsoa pitkälle tulevaisuuteen. Merkitä siihen piste ja katsoa vielä siitäkin – Konsta Pylkkäsen lailla – eteenpäin. Meillä Kainuun jokaisessa kunnassa on tältä pohjalta aika ryhtyä luomaan niitä menestystekijöitä, joilla jokainen kunta selviytyy parhaiten 2020-luvun Suomessa. Maailman muutos ympärillämme on myös käsin kosketeltavissa. Siihen pitää myös pystyä vastaamaan.
Arvoisat kuulijat,

Kokoomus on kuluneen hallituskauden ajan ollut se voima, joka on pitänyt kiinni hallitusohjelman sopimuksista saada Suomen talous tasapainoiseen kasvuun. Olemme valtiovarainministeripuolueena pitäneet kiinni talouden rakenteen nykyaikaistamisesta ja jäykkien työmarkkinarakenteiden uudistamisesta. Olemme olleet hallituksen rohkein muutosvoima. Se ei ole ollut helppoa, mutta se on osoittautunut erittäin tarpeelliseksi.

Viikko sitten käytiin hallituksen puoliväliriihi. Tavoitteena oli varmistaa, että hallitusohjelman tavoitteiden suhteen ollaan oikealla tiellä, suunta on oikea ja vauhtia tarpeeksi. Paineet ennen riihtä olivat kovia, mutta onnistuimme suuressa osassa kokoomuksen omissa tavoitteissa. Valtion talouden säästöt toteutetaan hallitusohjelman mukaisesti, kokonaisveroaste ei nouse ja kannustinloukkuja puretaan. Uusiakin panostuksia voitiin tehdä erityisesti osaamiseen ja turvallisuuteen.

Vaikeiden mutta välttämättömien – ammatillisen koulutuksen – säästöpäätösten jälkeen oli aika katsoa tulevaisuuteen. Tulevaisuuden pohjaksi päätti hallitus panostaa varhaiskasvatuksen laadulliseen kehittämiseen, perusopetuksen tasa-arvon varmistamiseen, ammatillisen koulutuksen uudistusten toimeenpanoon, sekä tutkimuksen ja innovaatioiden rahoitukseen. Päätettiin käynnistää myös lukiokoulutuksen uudistus. Se lienee vaalikauden loppuosan suurin työ kouluksen saralla.

Myös turvallisuuteen panostetaan Ilkka Kanervan johtaman parlamentaarisen ryhmän suosituksen mukaisesti. Panostukset kohdistuvat erityisesti nopeamman valmiuden joukkojen varustamiseen. Tämän lisäksi poliisin rahoitusta kasvatettiin ja siten pystyttiin turvaamaan poliisien määrän säilyminen vähintään nykyisellä tasolla. Myös Suojelupoliisi ja rajavartiolaitos saivat tarpeellisen lisärahoituksen. Nämä päätökset ovat osoitus siitä, että hallitus ottaa turvallisuusasiat vakavasti.

Puoliväliriihen jälkeenkin jäi merkittävästi tekemistä. Tehdyillä päätöksillä voisimme pärjätä, mikäli taloutemme kasvaisi 3-4 prosentin vauhtia, mutta niin ei valitettavasti ole. Valtiovarainministeriön uusin ennuste antaa pitkälle tulevaisuuteen näkymän vain hyvin heikosta, 1-2 %:n luokkaa olevasta talouskasvusta.

Kun tähän lisää väestömme vanhenemisen ja velkaantumisemme on katseet siirrettävä heikkoon työllisyysasteeseemme. Joka kasvaessaan voi ratkaista vaikeutemme. Työllisyysasteemme on tällä hetkellä noin 69%. Siis vajaa seitsemän kymmenestä työikäisestä on töissä. Olemme tässä asiassa sekä jäljessä hallituksen tavoitteita, että erityisesti muita kilpailijamaitamme. Esimerkiksi Ruotsissa työllisyysaste on yli 76%. Tässä meidän on pystyttävä nyt ja erityisesti tulevaisuudessa parempaan.
Hallituksen talouspolitiikka rakentuu erityisesti työn lisäämisen ympärille. Julkisen talouden sopeutus on kyllä tärkeää lyhyellä aikavälillä, mutta pitkän juoksun ratkaisee nimenomaan se, miten hyvin hallitus onnistuu asettamassaan tavoitteessa työpaikkojen luomisesta ja työllisyysasteen nostamisesta.

Me kokoomuksessa olemme sitoutuneet tämän tavoitteen saavuttamiseen, eikä työllisyyttä lisäävät uudistukset jää missään tilanteessa meistä kiinni. Maaliskuun 2017 tilaston mukaan Suomessa oli yli 300 tuhatta työtöntä työnhakijaa. Me emme tule päästämään irti työpaikkatavoitteestamme ja kääntämään selkäämme tälle valtavalle joukolle suomalaisia. Hallitus on jo sopinut, että syksyn budjettiriiheen tuodaan uusia työllisyyttä lisääviä toimenpiteitä.

Arvoisat kuulijat,

Me poliitikot ja virkamiehet olemme maailman sivu ratkaisseet asioita säätämällä uusia lakeja. Sen tuloksena on tullut paljon hyvää, mutta syntynyt myös epätarkoituksenmukainen byrokratiaviidakko, joka pahimmillaan estää terveen järjen käytön. Tämä on hallituksessa otettu vakavasti. Yksi näkyvimmistä muutoksista tapahtui viime vuoden alussa, kun kauppojen ja parturikampaamoiden aukioloajat vapautettiin täysin.

Erillislupia ei enää tarvita, eikä parturikampaamoyrittäjän pidä pulittaa 200 euron maksua pitääkseen liikettään auki pyhäpäivänä. Nyt vuotta myöhemmin on vaikea edes kuvitella aikaa, jolloin kaupat olivat nykyistä merkittävästi rajatummin auki. Uudistus on luonut työpaikkoja ja helpottanut merkittävästi suomalaisten arkea – ilman yhtään uutta veroeuroa.

Tämän vuoden alussa vapautimme taksiliikenteen. Hallitus hyväksyi huhtikuussa lain liikenteen palveluista, jossa taksien hinta- ja määräsääntely vapautetaan. Jatkossa taksiyrittäjäksi on nykyistä helpompi ryhtyä ja uudet teknologian mahdollistamat palvelut tulevat laillisiksi. Vaikutusarvioiden mukaan uudistus tulee luomaan tuhansia työpaikkoja ja helpottamaan ihmisten liikkumista.

Tämän lisäksi normeja on purettu paljon muillakin toimialoilla. Koulutusviennin esteet korkea-asteelta ja ammatillisesta koulutuksesta on purettu. Lukiokoulutuksen vienti mahdollistetaan nyt eduskunnassa käsittelyssä olevalla lakimuutoksella. Tämä on lähtenyt liikkeelle mm. kainuulaisista tarpeista. Halusimme, että Sotkamon urheilulukio voisi myydä esimerkiksi kiinan tuleville huippu-urheilijoille lukiokoulutusta. Opetusministerimme ottikin pyynnöstämme asian ministeriön valmisteluun.

Turhia lupaprosesseja ja -käytäntöjä on vähennetty ja kevennetty. Esimerkiksi Maakuntakaavoja ei jatkossa enää hyväksytetä erikseen ympäristöministeriössä, mikä vauhdittaa maakunnissa suurten kaavamuutosten käsittelyä. Tällä saralla työtä riittää varmasti seuraavillekin hallituksille, mutta nyt se on hyvässä vauhdissa.

Arvoisat kuulijat,

Suomen oman hallitusohjelman merkittävien uudistusten toimeenpanon lisäksi viime vuosi jää maailmanhistoriaan. Maailman uutisvirran ovat täyttäneet erityisesti Iso-Britanniassa ja USA:ssa käydyt vaalit. Viime kesän Brexit-äänestys jää Euroopan historiaan hetkenä, jonka jälkeen tiivistyvän yhteistyön Eurooppa ei enää ollut itsestäänselvyys.

Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi näytti viimeistään, minkälainen voima populismilla on nykypäivän muutosvoimana. Lähi-idän jatkunut kriisi, Aleppon pommitukset ja Turkin itsevaltiaskehitys ovat myös osaltaan olleet luomassa epävakautta Euroopan lähialueilla.

Näiden tapahtumien edessä ei tule lannistua. On tehtävä entistä kovemmin töitä länsimaisen liberaalin demokratian arvojen puolesta. Ranskan presidentinvaalit näyttäisivät olevan osoitus siitä, että myös rakentaville, globalisaatioon uskoville uudistajille on yhä kysyntää.

Suomen, pienen ja avoimen taloutensa ja haastavan geopoliittisen sijaintinsa vuoksi, on välttämätöntä liputtaa vahvasti länsimaisen demokratian, kaupan esteiden purkamisen ja kansainvälisen oikeuden puolesta. Olemme vuosikymmenien ajan olleet yksi suurimpia vapaakaupan, tiivistyvän Euroopan ja globalisaation hyötyjiä. Meillä ei ole varaa sulkeutua Pohjolan perimmäiseen nurkkaan. Meillä on oltava rohkeutta liputtaa omien arvojemme puolesta.

Talouden sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisen ympäristömme epävakaus on pysäyttänyt meidät ajattelemaan, ettei vaikeisiin monitahoisiin globaaleihin ongelmiin ole yksinkertaisia kansallisia ratkaisuja. Euroopan unionin perustehtävä – rauhan, vapauden ja yhteistyön vaaliminen – on sittenkin meille yksi parhaimmista keinoista, jolla voidaan monisyisiin kansainvälisiin ongelmiin hakea kestäviä ratkaisuja.

Hyvät kuulijat,

Suomen kaltaisen pienen pohjoisen maan turva on yhteistyö muiden demokraattisten, läntisiin arvoihin pohjaavien maiden kanssa. Aktiivinen toiminta Euroopan unionissa, tiivis läntinen ja pohjoismainen yhteistyö ovat paras tae isänmaallemme turvatun ja itsenäisen aseman säilyttämiseksi.

Puolustuspoliittinen, ulko- ja turvallisuuspoliittinen sekä NATO-selonteko ovat tuoneet ajankohtaista ja suorasanaista tietoa turvallisuusympäristömme muutoksesta. Johtopäätökset ovat harvinaisen selviä; turvallisuusympäristö on muuttunut ja siihen muutoksen on kyettävä reagoimaan.

Turvallisuuspoliittisena perusratkaisuna Kokoomus on kannattanut Nato-jäsenyyttä jo pitkään. Kokoomuksen mielestä jäsenyys lisäisi turvallisuuttamme ja vahvistaisi vaikutusvaltaamme. On toki selvää, että mahdollisen jäsenyyden edellytyksenä on suomalaisten vankka tuki.

Suomen turvallisuuspolitiikasta tulee käydä laajapohjaista keskustelua. Kun turvallisuusympäristömme muuttuu, myös meidän on pystyttävä käymään keskustelua omista toimistamme muuttuvaan turvallisuuspoliittiseen ympäristöön.

Oikeastaan turvallisuusympäristön muutos on jo tapahtunut. Osa sitä tapahtui vuonna 2004, kun Baltian maat liittyivät Natoon. Osaltaan muutokseen vaikutti myös Lissabonin sopimuksen ja sitä kautta EU:n turvatakuiden voimaan astuminen vuonna 2009. Suurin yksittäinen tapahtuma oli kuitenkin 2014, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja liitti Krimin osaksi itseään.

Turvallisuusympäristön muutos koostuu pienistä palasista, mutta jokainen voi nähdä, että se on tapahtunut. Uusi tilanne on muuttanut asenteita Ruotsissa ja siksi Suomessakin on käytävä ajankohtaista keskustelua Suomen tilanteesta kansainvälisessä toimintaympäristössä.

Minkäänlainen sotilaallinen yhteistyö ei kuitenkaan korvaa omaa kotimaista, uskottavaa puolustusta. Yleinen asevelvollisuus, aktiivinen reserviläistoiminta ja vahva maanpuolustushenki ovat puolustuksemme perusta. Uskottavan, kotimaisen puolustuksen turvaaminen näkyy hallitusohjelmassa määrärahojen asteittaisina korotuksina.

Kansainvälinen yhteistyö ja omasta puolustuksesta huolehtiminen eivät sulje, vaan pikemminkin vahvistavat toisiaan. Tämä on syytä muistaa, kun käymme ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua jatkossakin.

Arvoisat kuulijat, hyvä vappukansa,

hallituksella on kevään aikana ollut tekemisen meininki. Isot uudistukset liikkuvat eteenpäin, normeja puretaan ja kilpailua lisätään. Voimme sanoa, että nyt tapahtuu isosti liikettä, oikeaan suuntaan. Meidän suuret kysymykset pyörivät talouden, rakenteiden ja säästöjen ympärillä. Meillä kokoomuslaisilla on hallituksessa ollut kaksi tärkeää periaatetta: työn ja yrittämisen tulee olla aina kannattavaa ja velaksi elämisen on päätyttävä. Tämä näkyy nyt myös hallituksen linjauksissa vahvasti.

Mutta meillä edessä vielä paljon. Suomen suunta on vakiinnutettava ja vahvistettava. Päätöksiä on vastakin tehtävä. Niiden lykkäämisen vaihtoehtona ovat näivettyminen, työntekoa kurittavat veronkiristykset ja hyvinvoinnin rapautuminen. Uskon vahvasti, että suomalaiset haluavat mieluummin uudistuksia ja eteenpäin menemistä kuin näivettymisen tien.

Suomi menestyy jatkossakin, kunhan uskallamme yrittää, tehdä työtä ja uskomme osaamisemme. Vain tekemällä asioita uudella tavalla pääsemme eteenpäin. Suomalaisella tulevaisuudenuskolla, sisulla ja ahkeruudella olemme pärjänneet tähän asti ja tulemme pärjäämään myös tulevaisuudessa.
Nostakaamme malja suomalaiselle työlle ja työn arvostukselle! Iloista vappua kaikille!

Share on FacebookTweet about this on Twitter

« Takaisin

Eduskunnan
RSS-syöte

Eduskunta hyväksyi useita budjetin pääluokkia

LUE LISÄÄ »

Suuri valiokunta käsitteli puhtaan energian pakettia

LUE LISÄÄ »

EERO EDUSKUNNAN SIVUILLA »

Eeron facebook ryhmä

Eeron
ajankohtaiset

Tiedote: 12.12.2017

Kajaanilaisedustaja Eero Suutari iloitsee Kainuun yli miljoonan euron lisärahoituksesta ja 4H-liiton tuesta

Kontinjoen kevyen liikenteen väylä on saamassa 900 000 euron rahoituksen eduskunnalta. Hallituspuolueet täydensivät vuoden 2018 talousarvioesitystään valtiovarainvaliokunnassa edellisellä viikolla. ”Kontinjoen kevyen liikenteen väylä tulee todelliseen tarpeeseen liikenneturvallisuuden ja voimakkaasti kasvaneen raskaan liikenteen vuoksi. Olen erittäin tyytyväinen, että hankkeen tarpeellisuudesta oltiin yksimielisiä hallituspuolueiden kesken” kajaanilaisedustaja Eero Suutari (kok) sanoo. Suutarin mukaan liikenteelliset vaikutukset Kontinjoen tieverkkoon ovat […]

Lue lisää »

Mielipidekirjoitus: 14.11.2017

Koko Kainuu tarvitsee tulevaisuuden osaajia (Kainuun Sanomat)

Kainuun Sanomien mielipidepalstalla (13.11.2017) tuotiin varsin kielteisellä tavalla allekirjoittaneen vuosikymmeniä kestänyt Kainuun edunvalvonta esille. Esitetty kritiikki kohdistui verkkolehti Uudelle Suomelle (1.11.2017 antamaani haastatteluun, jossa toin esille muun muassa huoleni kehys-Kainuusta ja sen sekä koko Kainuun osaamistarpeesta. Olen ollut yrittäjänä Kainuussa 35 vuotta – perustanut useita yrityksiä, toiminut pitkään Kainuun Yrittäjien hallituksessa ja Kajaanin yrittäjien puheenjohtajana […]

Lue lisää »

Kolumni: 1.12.2017

Ilman lukutaitoa ei pärjää (Kainuun Sanomat)

Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden juhlavuoden ohella juhlimme myös reformaation 500 vuotista historiaa. Tärkein Martin Lutherin teesien ajatus oli, että kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia ja jokaisen piti osata lukea Raamattua omalla äidinkielellään. Meillä Suomessa tämä johti siihen, että kirkko otti tärkeäksi teemakseen yleisen lukutaidon kehittämisen kinkereiden avulla. Lukutaidon kannustimena oli, ettei päässyt vihille, jos ei osannut lukea […]

Lue lisää »

Tiedotearkistoon »

Yhteystiedot

Eero Suutari

kansanedustaja
eero.suutari@eduskunta.fi
puhelin +358 50 512 0594

Viestisi Eerolle »

Heini Rask

eduskunta-avustaja
heini.rask@eduskunta.fi
puhelin +358 46 923 1267
+358 9 432 4170

Viestisi Heinille »