1.12.2017

Ilman lukutaitoa ei pärjää (Kainuun Sanomat)

Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden juhlavuoden ohella juhlimme myös reformaation 500 vuotista historiaa. Tärkein Martin Lutherin teesien ajatus oli, että kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia ja jokaisen piti osata lukea Raamattua omalla äidinkielellään.

Meillä Suomessa tämä johti siihen, että kirkko otti tärkeäksi teemakseen yleisen lukutaidon kehittämisen kinkereiden avulla. Lukutaidon kannustimena oli, ettei päässyt vihille, jos ei osannut lukea kinkereissä. Tästä alkoi Suomen kehittyminen yhdeksi maailman parhaimmaksi luku- ja kirjoitustaidon maaksi.

Suomi on lukeva kansa, joka arvostaa sivistystä, koulutusta ja lukeneisuutta. Monipuolinen lukutaito on myös oppimisen perusta sekä välttämätön taito aktiiviselle osallistumiselle yhteiskuntaan. Useissa tutkimuksissa on myös yhdistetty lukutaidon taso yleiseen elämässä pärjäämiseen.

Sivistys on kasvatustieteellisessä merkityksessä ihmisenä kasvamista. Vastuu lapsen kasvattamisesta on ensisijaisesti vanhemmilla, mutta myös koululla on tärkeä rooli tukiessaan lasten ja nuorten kasvua itsenäisyyteen sekä aktiivisiksi kansalaisiksi.

Lapsemme ja nuoremme ovat jatkuvan viesti- ja tietotulvan ympäröimiä. Samalla lukutaidolle asetettavat vaatimukset kasvavat jatkuvasti: tietoja on saatavilla helposti, nopeasti ja enemmän kuin koskaan. Samaan aikaan lähdekriittisyyden merkitys valeuutisten maailmassa korostuu.

Suomalaisnuoret ovat edelleen maailman parhaimmistoa lukutaidossa, mutta tasomme on heikentynyt huolestuttavasti. Jopa 11 prosentilla peruskoulunsa päättävistä nuorista ei ole riittävää luku- ja kirjoitustaitoa. Tämä on hyvin huolestuttavaa nuorten tulevaisuuden kannalta.

Erityisesti poikien lukutaito on heikentynyt. Suomessa tyttöjen ja poikien välinen ero lukemisen harrastamisessa on myös OECD-maiden suurin. Tässä meillä on varmasti peiliin katsomisen paikka. Kasvatammeko kotona ja opetammeko koulussa lapsia ja nuoria yksilöinä vai sukupuolen perusteella?

Syrjäytymisriskit juontavat juurensa jo lapsuudesta ja erityisesti vähempi osaisten perheiden lapset hyötyvät varhaiskasvatuksesta. Tämä vuoksi tavoitteeksi tulee asettaa, että koko ikäluokka osallistuu varhaiskasvatukseen. Heikko luku- ja kirjoitustaito estävät hankkimasta monipuolisia tietoja ja taitoja, joita elämässä pärjääminen edellyttävät.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) on asettanut kansallisen lukutaitofoorumin vastaamaan suomalaislasten lukutaidon ja –innon heikkenemiseen. Lapsen lukuintoa täytyykin tukea jo varhaislapsuudesta lähtien. Yhteinen iltasatu, tarinat ja lorut avaavat maailmaa ihmettelevälle lapselle uusia näkökulmia, herättävät uteliaisuuden ja tukevat lapsen kehitystä.

Jokaisen nuoren ja lapsen täytyy saada taustastaan riippumatta riittävän monipuolinen luku- ja kirjoitustaito. Tasokas varhaiskasvatus ja opetus ehkäisevät parhaiten eriarvoistumista sekä huolestuttavasti lisääntyvää syrjäytymistä.

Kasvattajien ja koulun vastuulla on tukea lasten sekä nuorten lukuharrastusta ja lukuintoa kaikin tavoin. Näytetään myös itse esimerkkiä ja luetaan yhdessä lasten kanssa.

Lopuksi kiitän lukijoita kuluneesta vuodesta ja toivotan kaikille hyvää ja rauhallista joulua

Eero Suutari

Kansanedustaja (kok)

 

Share on FacebookTweet about this on Twitter

« Takaisin

Eduskunnan
RSS-syöte

Eduskunta hyväksyi useita budjetin pääluokkia

LUE LISÄÄ »

Suuri valiokunta käsitteli puhtaan energian pakettia

LUE LISÄÄ »

EERO EDUSKUNNAN SIVUILLA »

Eeron facebook ryhmä

Eeron
ajankohtaiset

Tiedote: 12.12.2017

Kajaanilaisedustaja Eero Suutari iloitsee Kainuun yli miljoonan euron lisärahoituksesta ja 4H-liiton tuesta

Kontinjoen kevyen liikenteen väylä on saamassa 900 000 euron rahoituksen eduskunnalta. Hallituspuolueet täydensivät vuoden 2018 talousarvioesitystään valtiovarainvaliokunnassa edellisellä viikolla. ”Kontinjoen kevyen liikenteen väylä tulee todelliseen tarpeeseen liikenneturvallisuuden ja voimakkaasti kasvaneen raskaan liikenteen vuoksi. Olen erittäin tyytyväinen, että hankkeen tarpeellisuudesta oltiin yksimielisiä hallituspuolueiden kesken” kajaanilaisedustaja Eero Suutari (kok) sanoo. Suutarin mukaan liikenteelliset vaikutukset Kontinjoen tieverkkoon ovat […]

Lue lisää »

Mielipidekirjoitus: 14.11.2017

Koko Kainuu tarvitsee tulevaisuuden osaajia (Kainuun Sanomat)

Kainuun Sanomien mielipidepalstalla (13.11.2017) tuotiin varsin kielteisellä tavalla allekirjoittaneen vuosikymmeniä kestänyt Kainuun edunvalvonta esille. Esitetty kritiikki kohdistui verkkolehti Uudelle Suomelle (1.11.2017 antamaani haastatteluun, jossa toin esille muun muassa huoleni kehys-Kainuusta ja sen sekä koko Kainuun osaamistarpeesta. Olen ollut yrittäjänä Kainuussa 35 vuotta – perustanut useita yrityksiä, toiminut pitkään Kainuun Yrittäjien hallituksessa ja Kajaanin yrittäjien puheenjohtajana […]

Lue lisää »

Kolumni: 1.12.2017

Ilman lukutaitoa ei pärjää (Kainuun Sanomat)

Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden juhlavuoden ohella juhlimme myös reformaation 500 vuotista historiaa. Tärkein Martin Lutherin teesien ajatus oli, että kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia ja jokaisen piti osata lukea Raamattua omalla äidinkielellään. Meillä Suomessa tämä johti siihen, että kirkko otti tärkeäksi teemakseen yleisen lukutaidon kehittämisen kinkereiden avulla. Lukutaidon kannustimena oli, ettei päässyt vihille, jos ei osannut lukea […]

Lue lisää »

Tiedotearkistoon »

Yhteystiedot

Eero Suutari

kansanedustaja
eero.suutari@eduskunta.fi
puhelin +358 50 512 0594

Viestisi Eerolle »

Heini Rask

eduskunta-avustaja
heini.rask@eduskunta.fi
puhelin +358 46 923 1267
+358 9 432 4170

Viestisi Heinille »