1.12.2017

Ilman lukutaitoa ei pärjää (Kainuun Sanomat)

Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden juhlavuoden ohella juhlimme myös reformaation 500 vuotista historiaa. Tärkein Martin Lutherin teesien ajatus oli, että kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia ja jokaisen piti osata lukea Raamattua omalla äidinkielellään.

Meillä Suomessa tämä johti siihen, että kirkko otti tärkeäksi teemakseen yleisen lukutaidon kehittämisen kinkereiden avulla. Lukutaidon kannustimena oli, ettei päässyt vihille, jos ei osannut lukea kinkereissä. Tästä alkoi Suomen kehittyminen yhdeksi maailman parhaimmaksi luku- ja kirjoitustaidon maaksi.

Suomi on lukeva kansa, joka arvostaa sivistystä, koulutusta ja lukeneisuutta. Monipuolinen lukutaito on myös oppimisen perusta sekä välttämätön taito aktiiviselle osallistumiselle yhteiskuntaan. Useissa tutkimuksissa on myös yhdistetty lukutaidon taso yleiseen elämässä pärjäämiseen.

Sivistys on kasvatustieteellisessä merkityksessä ihmisenä kasvamista. Vastuu lapsen kasvattamisesta on ensisijaisesti vanhemmilla, mutta myös koululla on tärkeä rooli tukiessaan lasten ja nuorten kasvua itsenäisyyteen sekä aktiivisiksi kansalaisiksi.

Lapsemme ja nuoremme ovat jatkuvan viesti- ja tietotulvan ympäröimiä. Samalla lukutaidolle asetettavat vaatimukset kasvavat jatkuvasti: tietoja on saatavilla helposti, nopeasti ja enemmän kuin koskaan. Samaan aikaan lähdekriittisyyden merkitys valeuutisten maailmassa korostuu.

Suomalaisnuoret ovat edelleen maailman parhaimmistoa lukutaidossa, mutta tasomme on heikentynyt huolestuttavasti. Jopa 11 prosentilla peruskoulunsa päättävistä nuorista ei ole riittävää luku- ja kirjoitustaitoa. Tämä on hyvin huolestuttavaa nuorten tulevaisuuden kannalta.

Erityisesti poikien lukutaito on heikentynyt. Suomessa tyttöjen ja poikien välinen ero lukemisen harrastamisessa on myös OECD-maiden suurin. Tässä meillä on varmasti peiliin katsomisen paikka. Kasvatammeko kotona ja opetammeko koulussa lapsia ja nuoria yksilöinä vai sukupuolen perusteella?

Syrjäytymisriskit juontavat juurensa jo lapsuudesta ja erityisesti vähempi osaisten perheiden lapset hyötyvät varhaiskasvatuksesta. Tämä vuoksi tavoitteeksi tulee asettaa, että koko ikäluokka osallistuu varhaiskasvatukseen. Heikko luku- ja kirjoitustaito estävät hankkimasta monipuolisia tietoja ja taitoja, joita elämässä pärjääminen edellyttävät.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) on asettanut kansallisen lukutaitofoorumin vastaamaan suomalaislasten lukutaidon ja –innon heikkenemiseen. Lapsen lukuintoa täytyykin tukea jo varhaislapsuudesta lähtien. Yhteinen iltasatu, tarinat ja lorut avaavat maailmaa ihmettelevälle lapselle uusia näkökulmia, herättävät uteliaisuuden ja tukevat lapsen kehitystä.

Jokaisen nuoren ja lapsen täytyy saada taustastaan riippumatta riittävän monipuolinen luku- ja kirjoitustaito. Tasokas varhaiskasvatus ja opetus ehkäisevät parhaiten eriarvoistumista sekä huolestuttavasti lisääntyvää syrjäytymistä.

Kasvattajien ja koulun vastuulla on tukea lasten sekä nuorten lukuharrastusta ja lukuintoa kaikin tavoin. Näytetään myös itse esimerkkiä ja luetaan yhdessä lasten kanssa.

Lopuksi kiitän lukijoita kuluneesta vuodesta ja toivotan kaikille hyvää ja rauhallista joulua

Eero Suutari

Kansanedustaja (kok)

 

« Takaisin

Eduskunnan
RSS-syöte

Talousvaliokunnan vierailulla Varsinais-Suomessa aiheina työllisyys ja viennin tukeminen

LUE LISÄÄ »

​Valtionvarainvaliokunnan liikennejaosto vierailee Pohjois-Savossa

LUE LISÄÄ »

EERO EDUSKUNNAN SIVUILLA »

Eeron facebook ryhmä

Eeron
ajankohtaiset

-->
Tiedote: 25.6.2018

Julkisen talouden suunnitelma 2019-2022 (palautekeskustelu)

Kokoomuksen eduskuntaryhmän ryhmäpuhe eduskunnan täysistunnossa 25.6.; puhujana edustaja Eero Suutari. Arvoisa puhemies, julkisen talouden suunnitelman kuvaus tulevien vuosien haasteista on pysäyttävää luettavaa positiivisten kasvu-uutisten keskellä. Hyvä suhdannetilanne ei ole korjannut rakenteellisia ongelmiamme. Vaikka juuri nyt talous kasvaa ja velkaantuminen vähenee, on meillä yhä ratkaisematta se, kuinka rahoitamme hyvinvointiyhteiskuntamme tärkeät palvelut hoito- ja hoivamenojen kasvaessa ja […]

Lue lisää »

Mielipidekirjoitus: 5.6.2018

Demarit eivät halua reilumpaa verotusta (Kaleva)

Timo Harakka kieltäytyi reilummasta verotuksesta (Kaleva 2.6.2018). Hän kosiskelee Oulun ja muiden kasvukeskusten asukkaita mieluummin kuin edistää reilumpaa verotusta, jossa vero maksetaan voitosta. Tilastojen mukaan noin puolet Suomen asukkaista asuu edelleen kasvukeskusten ulkopuolella. Eivätkö Demarit välitä heistä? Varainsiirtoveron tuotto on noin puolet asunnon myyntivoittoveron huojennuksista, joten tarvitaan maksimissaan vain huojennusten puolittaminen. Tai vielä vähemmän, jos […]

Lue lisää »

Kolumni: 10.8.2018

Järkibudjetti (Kainuun Sanomat)

Noususuhdanteessa – kuten juuri nyt – ei ole järkevää velkaantua holtittomasti. Meidän on jatkettava tiukkaa budjettilinjaa. Vaikka Suomen talous kasvaa jo neljättä vuotta, ei budjetista silti löydy jakovaraa. Velkaannumme edelleen ja ikääntyvä väestömme tarvitsee lisää huolenpitoa. Pysyviä uusia menolisäyksiä ei pidä tehdä. Jakovarasta keskustelu on syytä siirtää vuoden 2021 budjetin yhteyteen jolloin velkaantuminen hallituksen tavoitteiden […]

Lue lisää »

Tiedotearkistoon »

Yhteystiedot

Eero Suutari

kansanedustaja
eero.suutari@eduskunta.fi
puhelin +358 50 512 0594

Viestisi Eerolle »

Maijastiina Arvola

eduskunta-avustaja
maijastiina.arvola@eduskunta.fi
puhelin +358 46 923 1267
+358 9 432 4170

Viestisi Maijastiinalle »