25.6.2018

Julkisen talouden suunnitelma 2019-2022 (palautekeskustelu)

Kokoomuksen eduskuntaryhmän ryhmäpuhe eduskunnan täysistunnossa 25.6.; puhujana edustaja Eero Suutari.

Arvoisa puhemies,

julkisen talouden suunnitelman kuvaus tulevien vuosien haasteista on pysäyttävää luettavaa positiivisten kasvu-uutisten keskellä. Hyvä suhdannetilanne ei ole korjannut rakenteellisia ongelmiamme. Vaikka juuri nyt talous kasvaa ja velkaantuminen vähenee, on meillä yhä ratkaisematta se, kuinka rahoitamme hyvinvointiyhteiskuntamme tärkeät palvelut hoito- ja hoivamenojen kasvaessa ja talouskasvun hidastuessa.

Nähtävissä oleva talouden kasvu ei riitä rahoittamaan nykyisen tasoisia etuuksia ja palveluja pitkässä juoksussa. Valtiovarainministeriön arvion mukaan noususuhdanteen tasaannuttua talouskasvumme asettuu alle puolentoista prosentin. Työikäisen väestön vähentyessä on talouskasvumme pelkän tuottavuuskasvun varassa.

Suomi listataan toistuvasti maailman hyvinvoivimpien ja kilpailukykyisimpien valtioiden joukkoon. Meillä on osaava väestö ja vakaa yhteiskunta. Tuntuukin siltä, että Suomen menestyksen tiellä seisomme vain me suomalaiset itse. Maailman koulutetuin kansa ei ota opikseen, vaikka saamme toistuvasti esimerkiksi OECD:ltä ja Euroopan komissiolta samat laiskanläksyt.

Komissio kehottaa Suomea saattamaan sote-uudistuksen loppuun, parantamaan työllisyystoimiaan ja seuraamaan tarkemmin kotitalouksien velkaantumista. Komission mukaan Suomen tulisi parantaa erityisesti kannustimia ottaa työtä vastaan eli laskea työn verotusta ja uudistaa sosiaaliturvaa. Kokoomus on esitellyt sosiaaliturvan uudistavan yleistukimallin sekä haluaa edelleen keventää työn verotusta komission suositusten mukaisesti.

OECD painottaa Suomen maasuosituksissaan, että rakenteellisia uudistuksia – kuten esimerkiksi sote-uudistus – tarvitaan Suomen julkisen talouden tasapainottamiseksi. Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö suosittelee Suomelle muun muassa työn verottamisen keventämistä ja ympäristö- sekä kulutusverotuksen lisäämistä. Myös kotihoidon tuki pitäisi OECD:n mukaan Suomessa uudistaa siten, että lasten päivähoito ja vanhempien työssäkäynti lisääntyvät. Kokoomus allekirjoittaa kaikki nämä suositukset.

Suomea on myös toistuvasti kehotettu lisäämään joustoja työmarkkinoilleen. Työllisyysaste on Suomessa alempana kuin missään muussa Pohjoismaassa. Suurin reikä veropohjassamme onkin alhainen työllisyys. Kokoomuksen eduskuntaryhmä yhtyykin valtiovarainvaliokunnan näkemykseen siitä, että hallituksen tulee edelleen huolehtia kasvun ja työllisyyden tukemisesta ja edistää toimenpiteillään osaavan työvoiman saatavuutta työvoimapulasta kärsivillä aloilla ja alueilla.

Käsillä oleva suhdannehuippu olisi otollisinta aikaa työmarkkinauudistuksille, joilla tuettaisiin työllisyyttä ja talouden pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia. Näihin lukeutuvat mm. paikallisen sopimisen edistäminen, palkkaamiskynnyksen madaltaminen ja ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan poisto. Suomessa ei olla vielä täysin havahduttu siihen, että työikäinen väestömme vähenee absoluuttisesti joka vuosi ja maahamme tarvitaan lisää tekijöitä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä korostaa erityisesti tarvetta turvata tulevina vuosina koulutuksen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan riittävän rahoituksen, mikä voimme tukea tuottavuuden kasvua. Panostukset ovat välttämättömiä tuottavuuden ja talouskasvun kannalta. On myös syytä tiedostaa se tosiasia, että jos haluamme Suomeen lisää korkean lisäarvon työpaikkoja, on meidän verotettava osaamista kohtuullisemmin eli kevennettävä työn verotuksen kireää progressiota.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä kiinnittää myös huomiota liikenneväylien riittävään rahoitukseen, jotta talouskasvumme verenkierron toimivuus, ihmisten ja tavaroiden sujuva liikkuminen, voidaan turvata. Tanskan työllisyysprosenteilla meillä olisi 100 000 ihmistä enemmän töissä ja noin miljardin verran enemmän käytettäväksi edellä mainittuihin tarpeisiin.

Hallitus on saavuttamassa talouspoliittiset tavoitteensa. Julkinen talous on tasapainottumassa ensimmäisen kerran sitten finanssikriisin. Myös tavoitteet työllisyysasteen nostamisesta 72 prosenttiin ja työllisten määrän kasvattamisesta 110 000 hengellä näyttävät toteutuvan vuonna 2019.

Tulokset ovat kiistattoman positiivisia. Korkeasuhdanteen jälkeen koittaa kuitenkin väistämättä jälleen laskusuhdanne. Näin ollen tämän hallituksen on vietävä käynnissä olevat reformit maaliin, ja seuraavan hallituksen on nostettava työpöydälle kasa uusia, joilla selätetään kestävyysvaje ja saavutetaan 75 prosentin työllisyysaste. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puolesta totean, että Kokoomuksesta välttämättömien uudistusten toimeenpano ei jää kiinni.

« Takaisin

Eduskunnan
RSS-syöte

Talousvaliokunnan vierailulla Varsinais-Suomessa aiheina työllisyys ja viennin tukeminen

LUE LISÄÄ »

​Valtionvarainvaliokunnan liikennejaosto vierailee Pohjois-Savossa

LUE LISÄÄ »

EERO EDUSKUNNAN SIVUILLA »

Eeron facebook ryhmä

Eeron
ajankohtaiset

-->
Tiedote: 25.6.2018

Julkisen talouden suunnitelma 2019-2022 (palautekeskustelu)

Kokoomuksen eduskuntaryhmän ryhmäpuhe eduskunnan täysistunnossa 25.6.; puhujana edustaja Eero Suutari. Arvoisa puhemies, julkisen talouden suunnitelman kuvaus tulevien vuosien haasteista on pysäyttävää luettavaa positiivisten kasvu-uutisten keskellä. Hyvä suhdannetilanne ei ole korjannut rakenteellisia ongelmiamme. Vaikka juuri nyt talous kasvaa ja velkaantuminen vähenee, on meillä yhä ratkaisematta se, kuinka rahoitamme hyvinvointiyhteiskuntamme tärkeät palvelut hoito- ja hoivamenojen kasvaessa ja […]

Lue lisää »

Mielipidekirjoitus: 5.6.2018

Demarit eivät halua reilumpaa verotusta (Kaleva)

Timo Harakka kieltäytyi reilummasta verotuksesta (Kaleva 2.6.2018). Hän kosiskelee Oulun ja muiden kasvukeskusten asukkaita mieluummin kuin edistää reilumpaa verotusta, jossa vero maksetaan voitosta. Tilastojen mukaan noin puolet Suomen asukkaista asuu edelleen kasvukeskusten ulkopuolella. Eivätkö Demarit välitä heistä? Varainsiirtoveron tuotto on noin puolet asunnon myyntivoittoveron huojennuksista, joten tarvitaan maksimissaan vain huojennusten puolittaminen. Tai vielä vähemmän, jos […]

Lue lisää »

Kolumni: 10.8.2018

Järkibudjetti (Kainuun Sanomat)

Noususuhdanteessa – kuten juuri nyt – ei ole järkevää velkaantua holtittomasti. Meidän on jatkettava tiukkaa budjettilinjaa. Vaikka Suomen talous kasvaa jo neljättä vuotta, ei budjetista silti löydy jakovaraa. Velkaannumme edelleen ja ikääntyvä väestömme tarvitsee lisää huolenpitoa. Pysyviä uusia menolisäyksiä ei pidä tehdä. Jakovarasta keskustelu on syytä siirtää vuoden 2021 budjetin yhteyteen jolloin velkaantuminen hallituksen tavoitteiden […]

Lue lisää »

Tiedotearkistoon »

Yhteystiedot

Eero Suutari

kansanedustaja
eero.suutari@eduskunta.fi
puhelin +358 50 512 0594

Viestisi Eerolle »

Maijastiina Arvola

eduskunta-avustaja
maijastiina.arvola@eduskunta.fi
puhelin +358 46 923 1267
+358 9 432 4170

Viestisi Maijastiinalle »