Olen syntynyt Kajaanissa vuonna 1956. Meitä veljeksiä on kuusi, ja minä olen veljessarjan toiseksi vanhin. Lapsuudenkodissamme Sotkamon Kontinjoella oli yksi lehmä, yksi hehtaari maita, ei sähköä, juoksevaa vettä tai sisävessaa. Meidän veljesten päivittäisiin kotitöihin kuuluivat veden kantaminen tai sulattaminen lumesta, maidon haku maatilalta, pilkkeiden teko sekä käpyjen tai marjojen poiminta. Isäni oli metsätraktoriyrittäjä, raudoittaja ja kuorma-auton kuljettaja, äitini teki kotona mattoja. 70-luvulla vanhempani ja nuorimmat veljeni muuttivat useaksi vuodeksi Ruotsiin tehdäkseen töitä metallivalimolla. Kiinnostuin nuorena miehenä elektroniikka-alasta ja opiskelin ensin elektroniikka-asentajaksi Kajaanin ammattikoulussa, ja myöhemmin insinööriksi Helsingin teknillisessä opistossa. Opiskeluaikana olin töissä rakennuksilla, huoltoasemalla, tanssilavoilla, Kajaani Oy:llä ja Suomen Sokerilla. Kaipuu kotiseudulle toi minut ja tulevan vaimoni vuonna 1979 Helsingistä takaisin Kajaaniin. Uskoin vahvasti, että omalla alallani on Kainuussa tulevaisuutta.

Maakunnan työllisyystilanne oli kuitenkin heikko 80-luvulla. Hakeuduin Kajaanin kauppaoppilaitoksen insinööreille suunnatulle kurssille, ja tältä kurssilta jäi takataskuun yrittämisessä tärkeä kirjanpitotaito. Sen jälkeen minun oli hetkeksi myönnettävä, että töitä ei Kainuusta löydy. Hakeuduin tuotantopäälliköksi Lahteen ja matkustin viikoittain junalla Kajaanin ja Lahden väliä. Pienen yrityksen töissä huomasin, että vähäisilläkin resursseilla ja osaamisella voidaan pyörittää yritystä, kunhan asenne on oikea. Niinpä vuonna 1982 perustimme yhden veljeni ja ystäväni kanssa Kajaaniin yrityksen, Kajaani Automatiikka Oy:n. Alkuun asiakkaita ei juuri ollut. Tarjosin osaamistani yrityksille, joilla oli jonkinlaista tekemistä pituuden mittaamisen kanssa. Tein yrittämisen ohessa myös muita hommia, ja opiskelin yrittäjäkurssilla Oulun yliopistossa.

Neljäntenä toimintavuotenaan Kajaani Automatiikka löi vihdoin itsensä läpi. Se tapahtui, kun kehitimme uudenmallisen hakkuukoneen mitta-automatiikan. Koska mittalaitteemme osoittautui erittäin toimivaksi ja kilpailukykyiseksi, kiinnostui erityisesti Ponsse Oy yrityksestämme. Myös kaikki suomalaiset ja ruotsalaiset metsäyhtiöt innostuivat niin, että saimme ideoita tuotekehitykseemme. Palkkasimme uusia tuotekehittäjiä, investoimme tuotantoon ja tiloihin. Otimme käyttöön uusia teknologioita tietoliikenteessä, paikannuksessa sekä koneen hallinnassa. Saimme aikaan markkinoiden tehokkaimman hakkuukoneen, joka valtasi jatkuvasti uusia vientimaita.

Ponsse osti Kajaani Automatiikan pikku hiljaa itselleen ja halusi lopulta fuusioida yrityksen kokonaan. Koska itseäni kiinnosti enemmän yrittäminen, lähdin Ponssesta pois. Päivä oli 1. heinäkuuta 1996. Seuraavana, heinäkuun 2. päivänä perustimme viiden veljeksen voimin ajoneuvotietojärjestelmiin keskittyvän Sunit Oy:n. Liiketoimintasuunnitelma puserrettiin kasaan kotini autotallissa, ja suunnittelimme sekä rakensimme itse myös yrityksen toimitilat. Kehitimme tuotteemme erityisesti vientimarkkinoille, ja tällä hetkellä suurin osa Sunitin myynnistä syntyy viennistä.

Politiikkaan tutustuin ensimmäisen kerran ammattikoulussa, jolloin minut valittiin äänivyöryllä oppilasneuvoston puheenjohtajaksi. Sen jälkeen tyydyin lähinnä seuraajan ja keskustelijan asemaan, kunnes vuosituhannen vaihteessa halusin vaikuttaa erityisesti Kajaanin talouteen sekä Kainuun kehittämiseen. Kajaani oli pudonnut 90-luvun alun Suomen kaupunkien parhaimmasta neljänneksestä huonoimpaan neljännekseen. Mielestäni Kajaanin kehittäminen perustui vääriin asioihin, lainanottoon ja verojen nostoon. Halusin, että Kajaanin tulevaisuus olisi oman elinkeinoelämän kehittämisessä. Olosuhteet tulisi kaupungin toimesta luoda sellaiseksi, että näkymä taloudessa, yhteyksien kehittämisessä ja koulutuksessa olisivat yrittämiseen ja työn tekoon kannustavia. Silloin myös nuoret luottaisivat Kajaanin tulevaisuuteen.

Pääsin nopeasti useisiin luottamustoimiin. Edellisellä kunnallisvaalikaudella olin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Nyt olen muun muassa kaupunginvaltuuston jäsen, Kainuun Kokoomuksen puheenjohtaja ja Kokoomuksen puoluehallituksen jäsen.

Share on FacebookTweet about this on Twitter

Eduskunnan
RSS-syöte

Eduskunta hyväksyi useita budjetin pääluokkia

LUE LISÄÄ »

Suuri valiokunta käsitteli puhtaan energian pakettia

LUE LISÄÄ »

EERO EDUSKUNNAN SIVUILLA »

Eeron facebook ryhmä

Eeron
ajankohtaiset

Tiedote: 12.12.2017

Kajaanilaisedustaja Eero Suutari iloitsee Kainuun yli miljoonan euron lisärahoituksesta ja 4H-liiton tuesta

Kontinjoen kevyen liikenteen väylä on saamassa 900 000 euron rahoituksen eduskunnalta. Hallituspuolueet täydensivät vuoden 2018 talousarvioesitystään valtiovarainvaliokunnassa edellisellä viikolla. ”Kontinjoen kevyen liikenteen väylä tulee todelliseen tarpeeseen liikenneturvallisuuden ja voimakkaasti kasvaneen raskaan liikenteen vuoksi. Olen erittäin tyytyväinen, että hankkeen tarpeellisuudesta oltiin yksimielisiä hallituspuolueiden kesken” kajaanilaisedustaja Eero Suutari (kok) sanoo. Suutarin mukaan liikenteelliset vaikutukset Kontinjoen tieverkkoon ovat […]

Lue lisää »

Mielipidekirjoitus: 14.11.2017

Koko Kainuu tarvitsee tulevaisuuden osaajia (Kainuun Sanomat)

Kainuun Sanomien mielipidepalstalla (13.11.2017) tuotiin varsin kielteisellä tavalla allekirjoittaneen vuosikymmeniä kestänyt Kainuun edunvalvonta esille. Esitetty kritiikki kohdistui verkkolehti Uudelle Suomelle (1.11.2017 antamaani haastatteluun, jossa toin esille muun muassa huoleni kehys-Kainuusta ja sen sekä koko Kainuun osaamistarpeesta. Olen ollut yrittäjänä Kainuussa 35 vuotta – perustanut useita yrityksiä, toiminut pitkään Kainuun Yrittäjien hallituksessa ja Kajaanin yrittäjien puheenjohtajana […]

Lue lisää »

Kolumni: 1.12.2017

Ilman lukutaitoa ei pärjää (Kainuun Sanomat)

Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden juhlavuoden ohella juhlimme myös reformaation 500 vuotista historiaa. Tärkein Martin Lutherin teesien ajatus oli, että kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia ja jokaisen piti osata lukea Raamattua omalla äidinkielellään. Meillä Suomessa tämä johti siihen, että kirkko otti tärkeäksi teemakseen yleisen lukutaidon kehittämisen kinkereiden avulla. Lukutaidon kannustimena oli, ettei päässyt vihille, jos ei osannut lukea […]

Lue lisää »

Tiedotearkistoon »

Yhteystiedot

Eero Suutari

kansanedustaja
eero.suutari@eduskunta.fi
puhelin +358 50 512 0594

Viestisi Eerolle »

Heini Rask

eduskunta-avustaja
heini.rask@eduskunta.fi
puhelin +358 46 923 1267
+358 9 432 4170

Viestisi Heinille »