Olen syntynyt Kajaanissa vuonna 1956. Meitä veljeksiä on kuusi, ja minä olen veljessarjan toiseksi vanhin. Lapsuudenkodissamme Sotkamon Kontinjoella oli yksi lehmä, yksi hehtaari maita, ei sähköä, juoksevaa vettä tai sisävessaa. Meidän veljesten päivittäisiin kotitöihin kuuluivat veden kantaminen tai sulattaminen lumesta, maidon haku maatilalta, pilkkeiden teko sekä käpyjen tai marjojen poiminta. Isäni oli metsätraktoriyrittäjä, raudoittaja ja kuorma-auton kuljettaja, äitini teki kotona mattoja. 70-luvulla vanhempani ja nuorimmat veljeni muuttivat useaksi vuodeksi Ruotsiin tehdäkseen töitä metallivalimolla. Kiinnostuin nuorena miehenä elektroniikka-alasta ja opiskelin ensin elektroniikka-asentajaksi Kajaanin ammattikoulussa, ja myöhemmin insinööriksi Helsingin teknillisessä opistossa. Opiskeluaikana olin töissä rakennuksilla, huoltoasemalla, tanssilavoilla, Kajaani Oy:llä ja Suomen Sokerilla. Kaipuu kotiseudulle toi minut ja tulevan vaimoni vuonna 1979 Helsingistä takaisin Kajaaniin. Uskoin vahvasti, että omalla alallani on Kainuussa tulevaisuutta.

Maakunnan työllisyystilanne oli kuitenkin heikko 80-luvulla. Hakeuduin Kajaanin kauppaoppilaitoksen insinööreille suunnatulle kurssille, ja tältä kurssilta jäi takataskuun yrittämisessä tärkeä kirjanpitotaito. Sen jälkeen minun oli hetkeksi myönnettävä, että töitä ei Kainuusta löydy. Hakeuduin tuotantopäälliköksi Lahteen ja matkustin viikoittain junalla Kajaanin ja Lahden väliä. Pienen yrityksen töissä huomasin, että vähäisilläkin resursseilla ja osaamisella voidaan pyörittää yritystä, kunhan asenne on oikea. Niinpä vuonna 1982 perustimme yhden veljeni ja ystäväni kanssa Kajaaniin yrityksen, Kajaani Automatiikka Oy:n. Alkuun asiakkaita ei juuri ollut. Tarjosin osaamistani yrityksille, joilla oli jonkinlaista tekemistä pituuden mittaamisen kanssa. Tein yrittämisen ohessa myös muita hommia, ja opiskelin yrittäjäkurssilla Oulun yliopistossa.

Neljäntenä toimintavuotenaan Kajaani Automatiikka löi vihdoin itsensä läpi. Se tapahtui, kun kehitimme uudenmallisen hakkuukoneen mitta-automatiikan. Koska mittalaitteemme osoittautui erittäin toimivaksi ja kilpailukykyiseksi, kiinnostui erityisesti Ponsse Oy yrityksestämme. Myös kaikki suomalaiset ja ruotsalaiset metsäyhtiöt innostuivat niin, että saimme ideoita tuotekehitykseemme. Palkkasimme uusia tuotekehittäjiä, investoimme tuotantoon ja tiloihin. Otimme käyttöön uusia teknologioita tietoliikenteessä, paikannuksessa sekä koneen hallinnassa. Saimme aikaan markkinoiden tehokkaimman hakkuukoneen, joka valtasi jatkuvasti uusia vientimaita.

Ponsse osti Kajaani Automatiikan pikku hiljaa itselleen ja halusi lopulta fuusioida yrityksen kokonaan. Koska itseäni kiinnosti enemmän yrittäminen, lähdin Ponssesta pois. Päivä oli 1. heinäkuuta 1996. Seuraavana, heinäkuun 2. päivänä perustimme viiden veljeksen voimin ajoneuvotietojärjestelmiin keskittyvän Sunit Oy:n. Liiketoimintasuunnitelma puserrettiin kasaan kotini autotallissa, ja suunnittelimme sekä rakensimme itse myös yrityksen toimitilat. Kehitimme tuotteemme erityisesti vientimarkkinoille, ja tällä hetkellä suurin osa Sunitin myynnistä syntyy viennistä.

Politiikkaan tutustuin ensimmäisen kerran ammattikoulussa, jolloin minut valittiin äänivyöryllä oppilasneuvoston puheenjohtajaksi. Sen jälkeen tyydyin lähinnä seuraajan ja keskustelijan asemaan, kunnes vuosituhannen vaihteessa halusin vaikuttaa erityisesti Kajaanin talouteen sekä Kainuun kehittämiseen. Kajaani oli pudonnut 90-luvun alun Suomen kaupunkien parhaimmasta neljänneksestä huonoimpaan neljännekseen. Mielestäni Kajaanin kehittäminen perustui vääriin asioihin, lainanottoon ja verojen nostoon. Halusin, että Kajaanin tulevaisuus olisi oman elinkeinoelämän kehittämisessä. Olosuhteet tulisi kaupungin toimesta luoda sellaiseksi, että näkymä taloudessa, yhteyksien kehittämisessä ja koulutuksessa olisivat yrittämiseen ja työn tekoon kannustavia. Silloin myös nuoret luottaisivat Kajaanin tulevaisuuteen.

Pääsin nopeasti useisiin luottamustoimiin. Edellisellä kunnallisvaalikaudella olin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Nyt olen muun muassa kaupunginvaltuuston jäsen, Kainuun Kokoomuksen puheenjohtaja ja Kokoomuksen puoluehallituksen jäsen.

Share on FacebookTweet about this on Twitter

Eduskunnan
RSS-syöte

Lohela: Ruotsi on Suomen tärkein kahdenvälinen kumppani

LUE LISÄÄ »

Suuri valiokunta keskusteli Eurooppa-neuvoston aattona EU:n kehittämisestä

LUE LISÄÄ »

EERO EDUSKUNNAN SIVUILLA »

Eeron facebook ryhmä

Eeron
ajankohtaiset

Tiedote: 6.10.2017

Kokoomusedustajat: Tulorekisteri poistaa jäykkyyksiä palkanmaksusta ja sosiaaliturvasta

Kokoomuksen kansanedustajat Harri Jaskari, Elina Lepomäki ja Eero Suutari pitävät kansallista tulorekisteriä tervetulleena uudistuksena. Kansanedustajien mukaan tulorekisteri keventää yritysten hallinnollista taakkaa, helpottaa TE-palvelujen toimintaa sekä mahdollistaa sosiaaliturvan uudistamisen. Tulorekisterissä työnantajat pystyvät ilmoittamaan henkilöstönsä palkkatiedot yhdellä kertaa kaikille viranomaisille ja muille tahoille. – Tulorekisteri on tärkeä sekä yrittäjille, työnantajille että työntekijöille. Uudistus antaa mahdollisuuden yrittäjien sosiaaliturvan […]

Lue lisää »

Mielipidekirjoitus: 10.10.2017

Nyt haukutaan väärää puuta (Savon Sanomat)

Suomen 4H-liitto tekee ehkäisevää nuorisotyötä sekä rohkaisee ja tukee nuorten kasvua työelämään sekä yrittäjyyteen. Liitto saa toimintaansa valtionavustusta, joka sisältyy maa- ja metsätalousministeriön budjettiesitykseen. Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.) ei halunnut arvostella maa- ja metsätalousministeri Jari Leppää (kesk.), jonka hallinnon alaan 4H-liiton avustus kuuluu (SS 4.10.2017). Sen sijaan Kalmari päätti esittää kritiikkinsä valtiovarainministeri […]

Lue lisää »

Kolumni: 5.10.2017

Metsässäkin oltava ihmisiksi (Paikallislehdet)

Metsä on suomalaisille merkityksellinen paikka, joka herättää voimakkaita tunteita. Kansakuntamme vauraus on myös kasvanut vuosikymmenien saatossa vastuullisesta metsänhoidosta. Metsähallitus ja ympäristöjärjestöt ovat ajautuneet viime viikkojen aikana törmäyskurssille Kainuussa. Metsähallitus on suunnitellut hakkuita Oulujärven retkeilyalueelle, Kaarresaloon ja Kuostonsaareen. Ympäristöjärjestöt valittivat asiasta Pohjois-Suomen ELY-keskukselle, joka päätti, ettei juridisia perusteita hakkuiden kieltämiselle ole. Nyt asiasta aiotaan valittaa Pohjois-Suomen […]

Lue lisää »

Tiedotearkistoon »

Yhteystiedot

Eero Suutari

kansanedustaja
eero.suutari@eduskunta.fi
puhelin +358 50 512 0594

Viestisi Eerolle »

Heini Rask

eduskunta-avustaja
heini.rask@eduskunta.fi
puhelin +358 46 923 1267
+358 9 432 4170

Viestisi Heinille »