Olen syntynyt Kajaanissa vuonna 1956. Meitä veljeksiä on kuusi, ja minä olen veljessarjan toiseksi vanhin. Lapsuudenkodissamme Sotkamon Kontinjoella oli yksi lehmä, yksi hehtaari maita, ei sähköä, juoksevaa vettä tai sisävessaa. Meidän veljesten päivittäisiin kotitöihin kuuluivat veden kantaminen tai sulattaminen lumesta, maidon haku maatilalta, pilkkeiden teko sekä käpyjen tai marjojen poiminta. Isäni oli metsätraktoriyrittäjä, raudoittaja ja kuorma-auton kuljettaja, äitini teki kotona mattoja. 70-luvulla vanhempani ja nuorimmat veljeni muuttivat useaksi vuodeksi Ruotsiin tehdäkseen töitä metallivalimolla. Kiinnostuin nuorena miehenä elektroniikka-alasta ja opiskelin ensin elektroniikka-asentajaksi Kajaanin ammattikoulussa, ja myöhemmin insinööriksi Helsingin teknillisessä opistossa. Opiskeluaikana olin töissä rakennuksilla, huoltoasemalla, tanssilavoilla, Kajaani Oy:llä ja Suomen Sokerilla. Kaipuu kotiseudulle toi minut ja tulevan vaimoni vuonna 1979 Helsingistä takaisin Kajaaniin. Uskoin vahvasti, että omalla alallani on Kainuussa tulevaisuutta.

Maakunnan työllisyystilanne oli kuitenkin heikko 80-luvulla. Hakeuduin Kajaanin kauppaoppilaitoksen insinööreille suunnatulle kurssille, ja tältä kurssilta jäi takataskuun yrittämisessä tärkeä kirjanpitotaito. Sen jälkeen minun oli hetkeksi myönnettävä, että töitä ei Kainuusta löydy. Hakeuduin tuotantopäälliköksi Lahteen ja matkustin viikoittain junalla Kajaanin ja Lahden väliä. Pienen yrityksen töissä huomasin, että vähäisilläkin resursseilla ja osaamisella voidaan pyörittää yritystä, kunhan asenne on oikea. Niinpä vuonna 1982 perustimme yhden veljeni ja ystäväni kanssa Kajaaniin yrityksen, Kajaani Automatiikka Oy:n. Alkuun asiakkaita ei juuri ollut. Tarjosin osaamistani yrityksille, joilla oli jonkinlaista tekemistä pituuden mittaamisen kanssa. Tein yrittämisen ohessa myös muita hommia, ja opiskelin yrittäjäkurssilla Oulun yliopistossa.

Neljäntenä toimintavuotenaan Kajaani Automatiikka löi vihdoin itsensä läpi. Se tapahtui, kun kehitimme uudenmallisen hakkuukoneen mitta-automatiikan. Koska mittalaitteemme osoittautui erittäin toimivaksi ja kilpailukykyiseksi, kiinnostui erityisesti Ponsse Oy yrityksestämme. Myös kaikki suomalaiset ja ruotsalaiset metsäyhtiöt innostuivat niin, että saimme ideoita tuotekehitykseemme. Palkkasimme uusia tuotekehittäjiä, investoimme tuotantoon ja tiloihin. Otimme käyttöön uusia teknologioita tietoliikenteessä, paikannuksessa sekä koneen hallinnassa. Saimme aikaan markkinoiden tehokkaimman hakkuukoneen, joka valtasi jatkuvasti uusia vientimaita.

Ponsse osti Kajaani Automatiikan pikku hiljaa itselleen ja halusi lopulta fuusioida yrityksen kokonaan. Koska itseäni kiinnosti enemmän yrittäminen, lähdin Ponssesta pois. Päivä oli 1. heinäkuuta 1996. Seuraavana, heinäkuun 2. päivänä perustimme viiden veljeksen voimin ajoneuvotietojärjestelmiin keskittyvän Sunit Oy:n. Liiketoimintasuunnitelma puserrettiin kasaan kotini autotallissa, ja suunnittelimme sekä rakensimme itse myös yrityksen toimitilat. Kehitimme tuotteemme erityisesti vientimarkkinoille, ja tällä hetkellä suurin osa Sunitin myynnistä syntyy viennistä.

Politiikkaan tutustuin ensimmäisen kerran ammattikoulussa, jolloin minut valittiin äänivyöryllä oppilasneuvoston puheenjohtajaksi. Sen jälkeen tyydyin lähinnä seuraajan ja keskustelijan asemaan, kunnes vuosituhannen vaihteessa halusin vaikuttaa erityisesti Kajaanin talouteen sekä Kainuun kehittämiseen. Kajaani oli pudonnut 90-luvun alun Suomen kaupunkien parhaimmasta neljänneksestä huonoimpaan neljännekseen. Mielestäni Kajaanin kehittäminen perustui vääriin asioihin, lainanottoon ja verojen nostoon. Halusin, että Kajaanin tulevaisuus olisi oman elinkeinoelämän kehittämisessä. Olosuhteet tulisi kaupungin toimesta luoda sellaiseksi, että näkymä taloudessa, yhteyksien kehittämisessä ja koulutuksessa olisivat yrittämiseen ja työn tekoon kannustavia. Silloin myös nuoret luottaisivat Kajaanin tulevaisuuteen.

Pääsin nopeasti useisiin luottamustoimiin. Edellisellä kunnallisvaalikaudella olin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Nyt olen muun muassa kaupunginvaltuuston jäsen, Kainuun Kokoomuksen puheenjohtaja ja Kokoomuksen puoluehallituksen jäsen.

Eduskunnan
RSS-syöte

Kirjasto kouluttaa: Perehdy eduskuntatyöhön ja eduskunnan asiakirjojen hakuun

Eduskunnan kirjasto järjestää tänäkin syksynä koulutussarjan, johon kaikki ovat tervetulleita osallistumaan. Seuraavat koulutusaiheet koskettavat eduskuntatyötä ja siinä syntyvien asiakirjojen hakemista

LUE LISÄÄ »

Parlamenttien välinen Artikla 13 -konferenssi kokoontui Wienissä

LUE LISÄÄ »

EERO EDUSKUNNAN SIVUILLA »

Eeron facebook ryhmä

Eeron
ajankohtaiset

-->
Tiedote: 29.8.2018

Kokoomuksen Suutari ja Talvitie: Budjettiriihestä historiallinen helpotus yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvaan

Kokoomuksen kansanedustajat Mari-Leena Talvitie ja Eero Suutari iloitsevat hallituksen budjettiriihessä sopimasta historiallisesta helpotuksesta yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvaan. Yrittäjän perheenjäsen, joka ei omista yritystä, on jatkossa oikeutettu samaan työttömyyskorvausta. ”Muutosta on odotettu yrittäjäperheissä pitkään. Tiedän useita tapauksia, joissa perheille on tullut yllätyksenä se, että myös yrittäjän perheenjäseniltä on evätty työttömyysetuus yrittäjyyden perusteella. Jos esimerkiksi yrittäjän lapsi on […]

Lue lisää »

Mielipidekirjoitus: 5.6.2018

Demarit eivät halua reilumpaa verotusta (Kaleva)

Timo Harakka kieltäytyi reilummasta verotuksesta (Kaleva 2.6.2018). Hän kosiskelee Oulun ja muiden kasvukeskusten asukkaita mieluummin kuin edistää reilumpaa verotusta, jossa vero maksetaan voitosta. Tilastojen mukaan noin puolet Suomen asukkaista asuu edelleen kasvukeskusten ulkopuolella. Eivätkö Demarit välitä heistä? Varainsiirtoveron tuotto on noin puolet asunnon myyntivoittoveron huojennuksista, joten tarvitaan maksimissaan vain huojennusten puolittaminen. Tai vielä vähemmän, jos […]

Lue lisää »

Kolumni: 10.8.2018

Järkibudjetti (Kainuun Sanomat)

Noususuhdanteessa – kuten juuri nyt – ei ole järkevää velkaantua holtittomasti. Meidän on jatkettava tiukkaa budjettilinjaa. Vaikka Suomen talous kasvaa jo neljättä vuotta, ei budjetista silti löydy jakovaraa. Velkaannumme edelleen ja ikääntyvä väestömme tarvitsee lisää huolenpitoa. Pysyviä uusia menolisäyksiä ei pidä tehdä. Jakovarasta keskustelu on syytä siirtää vuoden 2021 budjetin yhteyteen jolloin velkaantuminen hallituksen tavoitteiden […]

Lue lisää »

Tiedotearkistoon »

Yhteystiedot

Eero Suutari

kansanedustaja
eero.suutari@eduskunta.fi
puhelin +358 50 512 0594

Viestisi Eerolle »

Maijastiina Arvola

eduskunta-avustaja
maijastiina.arvola@eduskunta.fi
puhelin +358 46 923 1267
+358 9 432 4170

Viestisi Maijastiinalle »