Olen syntynyt Kajaanissa vuonna 1956. Meitä veljeksiä on kuusi, ja minä olen veljessarjan toiseksi vanhin. Lapsuudenkodissamme Sotkamon Kontinjoella oli yksi lehmä, yksi hehtaari maita, ei sähköä, juoksevaa vettä tai sisävessaa. Meidän veljesten päivittäisiin kotitöihin kuuluivat veden kantaminen tai sulattaminen lumesta, maidon haku maatilalta, pilkkeiden teko sekä käpyjen tai marjojen poiminta. Isäni oli metsätraktoriyrittäjä, raudoittaja ja kuorma-auton kuljettaja, äitini teki kotona mattoja. 70-luvulla vanhempani ja nuorimmat veljeni muuttivat useaksi vuodeksi Ruotsiin tehdäkseen töitä metallivalimolla. Kiinnostuin nuorena miehenä elektroniikka-alasta ja opiskelin ensin elektroniikka-asentajaksi Kajaanin ammattikoulussa, ja myöhemmin insinööriksi Helsingin teknillisessä opistossa. Opiskeluaikana olin töissä rakennuksilla, huoltoasemalla, tanssilavoilla, Kajaani Oy:llä ja Suomen Sokerilla. Kaipuu kotiseudulle toi minut ja tulevan vaimoni vuonna 1979 Helsingistä takaisin Kajaaniin. Uskoin vahvasti, että omalla alallani on Kainuussa tulevaisuutta.

Maakunnan työllisyystilanne oli kuitenkin heikko 80-luvulla. Hakeuduin Kajaanin kauppaoppilaitoksen insinööreille suunnatulle kurssille, ja tältä kurssilta jäi takataskuun yrittämisessä tärkeä kirjanpitotaito. Sen jälkeen minun oli hetkeksi myönnettävä, että töitä ei Kainuusta löydy. Hakeuduin tuotantopäälliköksi Lahteen ja matkustin viikoittain junalla Kajaanin ja Lahden väliä. Pienen yrityksen töissä huomasin, että vähäisilläkin resursseilla ja osaamisella voidaan pyörittää yritystä, kunhan asenne on oikea. Niinpä vuonna 1982 perustimme yhden veljeni ja ystäväni kanssa Kajaaniin yrityksen, Kajaani Automatiikka Oy:n. Alkuun asiakkaita ei juuri ollut. Tarjosin osaamistani yrityksille, joilla oli jonkinlaista tekemistä pituuden mittaamisen kanssa. Tein yrittämisen ohessa myös muita hommia, ja opiskelin yrittäjäkurssilla Oulun yliopistossa.

Neljäntenä toimintavuotenaan Kajaani Automatiikka löi vihdoin itsensä läpi. Se tapahtui, kun kehitimme uudenmallisen hakkuukoneen mitta-automatiikan. Koska mittalaitteemme osoittautui erittäin toimivaksi ja kilpailukykyiseksi, kiinnostui erityisesti Ponsse Oy yrityksestämme. Myös kaikki suomalaiset ja ruotsalaiset metsäyhtiöt innostuivat niin, että saimme ideoita tuotekehitykseemme. Palkkasimme uusia tuotekehittäjiä, investoimme tuotantoon ja tiloihin. Otimme käyttöön uusia teknologioita tietoliikenteessä, paikannuksessa sekä koneen hallinnassa. Saimme aikaan markkinoiden tehokkaimman hakkuukoneen, joka valtasi jatkuvasti uusia vientimaita.

Ponsse osti Kajaani Automatiikan pikku hiljaa itselleen ja halusi lopulta fuusioida yrityksen kokonaan. Koska itseäni kiinnosti enemmän yrittäminen, lähdin Ponssesta pois. Päivä oli 1. heinäkuuta 1996. Seuraavana, heinäkuun 2. päivänä perustimme viiden veljeksen voimin ajoneuvotietojärjestelmiin keskittyvän Sunit Oy:n. Liiketoimintasuunnitelma puserrettiin kasaan kotini autotallissa, ja suunnittelimme sekä rakensimme itse myös yrityksen toimitilat. Kehitimme tuotteemme erityisesti vientimarkkinoille, ja tällä hetkellä suurin osa Sunitin myynnistä syntyy viennistä.

Politiikkaan tutustuin ensimmäisen kerran ammattikoulussa, jolloin minut valittiin äänivyöryllä oppilasneuvoston puheenjohtajaksi. Sen jälkeen tyydyin lähinnä seuraajan ja keskustelijan asemaan, kunnes vuosituhannen vaihteessa halusin vaikuttaa erityisesti Kajaanin talouteen sekä Kainuun kehittämiseen. Kajaani oli pudonnut 90-luvun alun Suomen kaupunkien parhaimmasta neljänneksestä huonoimpaan neljännekseen. Mielestäni Kajaanin kehittäminen perustui vääriin asioihin, lainanottoon ja verojen nostoon. Halusin, että Kajaanin tulevaisuus olisi oman elinkeinoelämän kehittämisessä. Olosuhteet tulisi kaupungin toimesta luoda sellaiseksi, että näkymä taloudessa, yhteyksien kehittämisessä ja koulutuksessa olisivat yrittämiseen ja työn tekoon kannustavia. Silloin myös nuoret luottaisivat Kajaanin tulevaisuuteen.

Pääsin nopeasti useisiin luottamustoimiin. Edellisellä kunnallisvaalikaudella olin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Nyt olen muun muassa kaupunginvaltuuston jäsen, Kainuun Kokoomuksen puheenjohtaja ja Kokoomuksen puoluehallituksen jäsen.

Share on FacebookTweet about this on Twitter

Eduskunnan
RSS-syöte

Tietopaketti sakkomenettelyn laajentamisesta

Eduskunnan kirjaston ylläpitämään Lakihankkeiden tietopaketit -palveluun on lisätty tietopaketti vireillä olevasta esityksestä sakkomenettelyn laajentamiseksi.

LUE LISÄÄ »

Kaipaatko vielä opastusta, miten valtiopäiväasiakirjat löytyvät eduskunnan verkkosivuilta?

Tule Eduskunnan kirjaston järjestämään koulutukseen, jossa neuvotaan hakutoimintojen käyttöä.

LUE LISÄÄ »

EERO EDUSKUNNAN SIVUILLA »

Eeron facebook ryhmä

Eeron
ajankohtaiset

Tiedote: 13.9.2017

Kelan valtuutettu Suutari edellyttää Kela-lain ripeää uudistamista

Kelan valtuutettu, kansanedustaja Eero Suutari (kok) pitää välttämättömänä, että hallitus tuo niin sanotun Kela-lain eduskunnan käsittelyyn mahdollisimman ripeästi. ”Laissa on paljon kohtia, joita voidaan pitää vanhentuneina. Laki on kuitenkin ennen kaikkea päivitettävä tälle vuosituhannelle, vastaamaan suomalaisten arjen tarpeita nykypäivänä” Suutari sanoo. Valtuutetut ehdottavat 12.9.2017 hyväksymässään lausumassa muutoksia muun muassa Kelan tehtäviin sekä organisaatiorakenteeseen ja hallintoon. […]

Lue lisää »

Mielipidekirjoitus: 30.8.2017

Kuljetustuki budjettiriihessä (Kainuun Sanomat)

Tuomas Kettunen väitti mielipidekirjoituksessaan (Kainuun Sanomat 25.8.2017) valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) lakkauttavan alueellisen kuljetustuen ensi vuoden budjetissa. Tämä ei pidä paikkaansa. Ministeri Orpo ei ole esittänyt tuen lakkauttamista. Sen sijaan alueellista kuljetustukea päätettiin vuonna 2014 jatkaa määräaikaisena vuoden 2017 loppuun. Tukea käsitellään parhaillaan budjettiriihessä ja valtiovarainministeriö on esittänyt, ettei tukea jatketa. Valtiovarainministeriön tapana ei ole […]

Lue lisää »

Kolumni: 13.9.2017

Vastuullinen metsätalous torjuu ilmastonmuutosta (Kaleva)

Suomen hyvinvointi on kasvanut vuosisatojen ajan vastuullisen metsänhoidon juurista. Puhdas ja monimuotoinen luonto ovat aina olleet suomalaisille ylpeyden aihe ja sydämen asia. Vuoropuhelu eurooppalaisten metsämaiden ja Euroopan unionin sekä metsänhoitajien ja luonnonsuojelijoiden välillä on ajautunut viime aikoina törmäyskurssille. Keskustelua seuratessa tuntuu siltä, ettei metsää nähdä puilta. Euroopan unioni on uudistamassa monella eri rintamalla ilmastopolitiikkaansa pyrkiessään […]

Lue lisää »

Tiedotearkistoon »

Yhteystiedot

Eero Suutari

kansanedustaja
eero.suutari@eduskunta.fi
puhelin +358 50 512 0594

Viestisi Eerolle »

Heini Rask

eduskunta-avustaja
heini.rask@eduskunta.fi
puhelin +358 46 923 1267
+358 9 432 4170

Viestisi Heinille »