Facebook pixel
Eero Suutari - Pysytään asiassa.

HEI, OLEN EERO SUUTARI

Olen pitkäaikainen tietotekniikka-alan vientiyrittäjä ja toimin kansanedustajana kaksi kautta 2011-2019. Perheeseeni kuuluu vaimo, neljä aikuista lasta sekä kaksi lapsenlasta. 

Teen työtä Suomen kasvun, yrittäjyyden, kannustavan sosiaaliturvan, vastuullisen ja kestävän kehityksen, perheiden, tasa-arvon ja arvokkaan ikääntymisen puolesta.

Toimin lisäksi Kelan valtuuskunnassa, Finnveran hallintoneuvostossa sekä lasten ja nuorten hyväksi Suomen 4H-liiton hallituksen puheenjohtajana. 

Harrastan lukemista, vaeltamista, tanssimista, kulttuurimatkailua ja moottoripyöräilyä. Sotilasarvoltani olen reservin majuri.

Minulle tärkeitä teemoja ovat:
1. Edistetään Pohjois-Suomen kasvua
2. Tuetaan lasten ja nuorten tulevaisuutta
3. Luodaan ilmastokestävä tulevaisuus
4. Turvataan kaikille hyvä elämä

Pysytään asiassa!
Eero

Eerolla on tapana viedä asioita eteenpäin kokemuksen ja osaamisen voimalla, asiakeskeisesti - ihmisiä kuunnellen.

Eero paukuttaa päätöksiä tarkalla tiedolla ja suurella sydämellä.

Tarinani

Puheeni ja aloitteeni eduskunnassa 2011-2019

Kaikki 446 puheenvuoroani valtiopäivillä voit lukea TÄSTÄ

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lakialoitteeni

LA 36/2014 vp – Eero Suutari /kok ym. Laki kuntarakennelain 29 §:n kumoamisesta Eduskunnalle

Aloitteessa ehdotetaan kuntarakennelain 29 §:n kumoamista siten, että säännöksen mukaisesta liikkeenluovutuksen määritelmästä ja henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojasta luovutaan kuntajaon muuttamista koskevissa tilanteissa.

 

LA 51/2011 vp – Eero Suutari /kok ym.: Laki yliopistolain muuttamisesta Eduskunnalle

Aloitteessa ehdotetaan, että yliopistokeskusten kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin osoitettava vuotuinen määräraha sisältyy korvamerkittynä koordinaatioyliopistojen saamaan rahoitukseen reaaliarvoltaan nykytasoisena ja asian toteuttamista seurataan budjettiasiakirjassa vuosittain.

Kirjalliset kysymykset

  1. Kirjallinen kysymys kustannustehokkaampien rinnakkaislääkkeiden edistämisestä lääkehoidossa
  2. Kirjallinen kysymys kuljettajayrittäjien kuljettajapalvelun myymisestä työsuoritteena
  3. Kirjallinen kysymys asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten vähentämisestä pitkien etäisyyksien Pohjois-Suomessa
  4. Kirjallinen kysymys Kajaanin lukion kuvataidelinjan erityistehtävälupahakemuksen epäämisen vaikutuksista
  5. Kirjallinen kysymys Postin markkinahäiriöitä aiheuttavasta toiminnasta valtionyhtiöaseman turvin sosiaali- ja terveysmarkkinoilla
  6. Kirjallinen kysymys viisumivelvollisesta maasta luonnonmarjanpoimijoita Suomeen kutsuvalle yritykselle lähetettävästä ennakkoselvityksestä
  7. Kirjallinen kysymys yrityssaneerausmenettelyn vaikutuksesta yrityksen sähköveroluokkaan ja veronpalautukseen
  8. Kirjallinen kysymys muinaismuistolain korvauksista ja tutkimusten resursoinnista
  9. Kirjallinen kysymys maanomistajien kalastusoikeuksien yhdenvertaisuudesta asuinpaikasta riippumatta
  10. Kirjallinen kysymys jatkokysymykseksi viihdemerenkulun tuesta ja kilpailun vääristymisestä
  11. Kirjallinen kysymys viihdemerenkulun palkkatuesta
  1. Kirjallinen kysymys terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkisoikeudellisista suoritteista perittävien maksujen kohtuullistamisesta
  2. Kirjallinen kysymys Laajarunkoisten rakennusten turvallisuusarvioinnin valvonnan ja vastuun selkeyttämisestä
  3. Kirjallinen kysymys rakennerahastohankehakemusten yhdenvertaisen kohtelun edistäminen yksityisen ja julkisen toimijan välillä
  4. Kirjallinen kysymys muuttoajoneuvojen verotuksen soveltaminen Eduskunnan puhemiehelle
  5. Kirjallinen kysymys maatalousyrittäjän velkojen takaaminen valtion varoista
  6. Kirjallinen kysymys susien pantaseurantapalvelun lopettaminen
  7. Kirjallinen kysymys Poliisin sisäisen laillisuusvalvonnan kehittäminen
  8. Kirjallinen kysymys konesalien kokonaistehorajan kohtuullistaminen 
  9. Kirjallinen kysymys Talvivaaran kaivoksen tilannearviosta
  10. Kirjallinen kysymys Arktiset Aromit ry:n toiminnan turvaamisesta
  11. Kirjallinen kysymys TV Finlandin satelliittijakelun lopettamisesta
  12. Kirjallinen kysymys Turvetuotannon lupasuman purkaminen
  13. Kirjallinen kysymys MTT Vakolan työkoneiden testaustoiminnan kehittäminen yritystoimintana 

Tärkeimmät teemani

Edistetään Pohjois-Suomen kasvua

  • Kestävää kasvua ja työllisyyttä saadaan aikaan pitämällä huoli yrittäjyydestä ja osaamisesta. Meidän on varmistettava osaavan työvoiman saatavuus sekä laadukas koulutus aina peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen, lukioon ja korkeakoulutukseen asti.
  • Uudet innovaatiot ovat menestymisen edellytys. On karsittava nykyisiä yritystukia ja kasvatettava suomalaisten yritysten tuotekehityksen ja viennin rahoitus takaisin maailman menestyneimpien maiden tasolle. 
  • Suomalaisten yritysten kilpailukyvyn säilyttämiseksi eivät yritysten tulovero tai työnantajan sivukulut saa nousta nykyisestä. Yrittäjävähennys kasvattaa työllisyyttä joten sitä tulee nostaa.
  • Suomalaisessa työelämässä tarvitaan jokaisen panosta. Naisten työelämässä etenemistä tulee tukea kaksinkertaistamalla työnantajalle maksettava perhevapaakorvaus.

 

Tuetaan lasten ja nuorten tulevaisuutta

  • Perhe on lapselle paras sekä turvallisin mahdollinen kasvupaikka. Perheen kasvatustyötä tuetaan parhaiten perhevapaauudistuksen tuomilla joustoilla arkeen, vahvistamalla varhaiskasvatusta, muuttamalla esiopetus kaksivuotiseksi sekä panostamalla lapsiperheiden kotipalveluun.
  • Jokaisella lapsella on oltava mahdollisuus mieluisaan harrastukseen. Koulu on hyvä paikka esitellä ja tarjota, opetuksen ja ohjauksen ohessa, erilaisia harrastusmahdollisuuksia. Matalan kynnyksen harrastustoimintaa järjestäviä järjestöjä ja yhdistyksiä on tuettava. Varhain annettu yksilöllinen tuki on vaikuttavinta.
  • Syrjäytymistä tulee ennaltaehkäistä varhaisella puuttumisella ja palveluilla, jotka ovat aidosti lapsi- ja perhelähtöisiä. Jokaisella lapsella tulee olla oikeus turvalliseen lapsuuteen ja suojeluun.

Luodaan ilmastokestävä tulevaisuus

  • Ilmaston lämpenemistä torjumme kestävimmin kehittämällä energiaa säästäviä innovaatioita ja kiertotaloutta, myymällä puhtaita ja kestäviä ratkaisujamme, vähentämällä päästöjä ja lisäämällä hiilinieluja.
  • Suomalainen metsänhoito on huipputasoa ja meidän tulee huolehtia siitä, että metsämme kasvavat jatkossa yhä enemmän. Kestävä metsänhoito varmistaa metsiemme kasvun tehokkaina hiilinieluina. Metsä- ja luontotyyppien sekä uhanalaisten eläinlajien suojelua on edelleen parannettava.
  • Liikenteen päästöt on puolitettava seuraavan 10-15 vuoden aikana. Tämän tavoitteen saavuttamisessa mm. biokaasu, sähkö- ja hybridimoottorien sekä biopolttoaineiden yleistymisen tukeminen on tärkeää.

Turvataan kaikille hyvä elämä

  • Sosiaaliturvan avulla tuen tarpeessa oleva autetaan takaisin jaloilleen. Sosiaalitukien tulee kannustaa kouluttautumaan tai tekemään työtä. Työllistyminen on sosiaaliturvauudistuksen tärkein tavoite.
  • Sosiaaliturvan uudistamisessa nykyinen sirpaleinen sosiaaliturva tulee muuttaa helppotajuiseksi ja kannustavaksi yleistueksi, joka yhdistää asumis-, työmarkkina- ja toimeentulotuen ja vähentää tukiviidakkoa. Työn vastaanottamisen pitää olla aina kannattavaa.
  • Uudistetaan sosiaaliturva kannustavaksi ja pidetään huolta ikäihmisistä.

Maahanmuuttajia rakentamaan Suomea

  • Kaikille maahanmuuttajille yhteinen nimittäjä tulisi olla työ ja osallistuminen Suomen rakentamiseen. 
  • Kotoutumista pitää kehittää. Se tapahtuu parhaiten, kun maahanmuuttaja oppii suomen kielen ja työllistyy. Maahanmuuttajien asemaa tulisi kehittää niin, että jokaiselle täysi-ikäiselle tulijalle avautuisi työpaikka tai koulutus mahdollisimman pian.

Liikenneyhteydet kuntoon

  • Sujuvat rauta- ja lentoliikenneyhteydet ovat pohjoissuomalaisille elintärkeät. Kajaaniin tulisi saada yksi lentoliikennevuoro lisää. Rautateitse matka Kajaanista Helsinkiin tulisi pystyä taittamaan alle viidessä tunnissa ja Oulusta Helsinkiin neljässä tunnissa.
  • Liikenteen verotuksesta kärsivät sekä yrittäjät että kaikki työtä tekevät, siksi liikenteen verotusta tulisi keventää.
  • Liikenneyhteyksien korjausvelkaa tulisi tasata siten, että korjaukseen sijoitettaisiin vuosittain 300 miljoonaa euroa.
  • Autoliikennettä tarvitaan tulevaisuudessakin. Päästötön liikenne toteutuu paremmin kannustimilla kuin kielloilla. Markkinoita ohjataan parhaiten poistamalla autovero ensin vähän päästäviltä autoilta ja sen jälkeen porrastetusti muiltakin. Autojen polttoaineiden ympäristöystävällisyyttä tulee kehittää.

Säilytetään hyvä turvallisuus

  • Suomen sisäinen turvallisuus pysyy hyvänä, kun kaikki Suomen asukkaat saavat kokea osallisuutta suomalaiseen yhteiskuntaan.
  • Ulkoisesta turvallisuudesta tulee huolehtia pitämällä rajaturvallisuus jatkossakin hyvänä. Sotilaallista puolustuskykyä vahvistetaan turvaamalla puolustusvoimien kalustohankinnat, kuten 64 hävittäjälentokonetta varmistamaan koko maamme puolustus.
  • Kannatan Suomen Nato-jäsenyyttä, sillä se vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa. Ennen päätöstämme liittyä Natoon on enemmistön suomalaisista se kuitenkin hyväksyttävä.

 

Tutustu Eeroon

Minun tarinani

Olen syntynyt Kajaanissa vuonna 1956. Meitä veljeksiä on kuusi, ja minä olen veljessarjan toiseksi vanhin. Lapsuudenkodissamme Sotkamon Kontinjoella oli yksi lehmä, yksi hehtaari maita, ei sähköä, juoksevaa vettä tai sisävessaa. Meidän veljesten päivittäisiin kotitöihin kuuluivat veden kantaminen tai sulattaminen lumesta, maidon haku maatilalta, pilkkeiden teko sekä käpyjen tai marjojen poiminta. Isäni oli metsätraktoriyrittäjä, raudoittaja ja kuorma-auton kuljettaja, äitini teki kotona mattoja. 70-luvulla vanhempani ja nuorimmat veljeni muuttivat useaksi vuodeksi Ruotsiin tehdäkseen töitä metallivalimolla. Kiinnostuin nuorena miehenä elektroniikka-alasta ja opiskelin ensin elektroniikka-asentajaksi Kajaanin ammattikoulussa, ja myöhemmin insinööriksi Helsingin teknillisessä opistossa. Opiskeluaikana olin töissä rakennuksilla, huoltoasemalla, tanssilavoilla, Kajaani Oy:llä ja Suomen Sokerilla. Kaipuu kotiseudulle toi minut ja tulevan vaimoni vuonna 1979 Helsingistä takaisin Kajaaniin. Uskoin vahvasti, että omalla alallani on Kainuussa tulevaisuutta.

Maakunnan työllisyystilanne oli kuitenkin heikko 80-luvulla. Hakeuduin Kajaanin kauppaoppilaitoksen insinööreille suunnatulle kurssille, ja tältä kurssilta jäi takataskuun yrittämisessä tärkeä kirjanpitotaito. Sen jälkeen minun oli hetkeksi myönnettävä, että töitä ei Kainuusta löydy. Hakeuduin tuotantopäälliköksi Lahteen ja matkustin viikoittain junalla Kajaanin ja Lahden väliä. Pienen yrityksen töissä huomasin, että vähäisilläkin resursseilla ja osaamisella voidaan pyörittää yritystä, kunhan asenne on oikea. Niinpä vuonna 1982 perustimme yhden veljeni ja ystäväni kanssa Kajaaniin yrityksen, Kajaani Automatiikka Oy:n. Alkuun asiakkaita ei juuri ollut. Tarjosin osaamistani yrityksille, joilla oli jonkinlaista tekemistä pituuden mittaamisen kanssa. Tein yrittämisen ohessa myös muita hommia, ja opiskelin yrittäjäkurssilla Oulun yliopistossa.

Neljäntenä toimintavuotenaan Kajaani Automatiikka löi vihdoin itsensä läpi. Se tapahtui, kun kehitimme uudenmallisen hakkuukoneen mitta-automatiikan. Koska mittalaitteemme osoittautui erittäin toimivaksi ja kilpailukykyiseksi, kiinnostui erityisesti Ponsse Oy yrityksestämme. Myös kaikki suomalaiset ja ruotsalaiset metsäyhtiöt innostuivat niin, että saimme ideoita tuotekehitykseemme. Palkkasimme uusia tuotekehittäjiä, investoimme tuotantoon ja tiloihin. Otimme käyttöön uusia teknologioita tietoliikenteessä, paikannuksessa sekä koneen hallinnassa. Saimme aikaan markkinoiden tehokkaimman hakkuukoneen, joka valtasi jatkuvasti uusia vientimaita.

Ponsse osti Kajaani Automatiikan pikku hiljaa itselleen ja halusi lopulta fuusioida yrityksen kokonaan. Koska itseäni kiinnosti enemmän yrittäminen, lähdin Ponssesta pois. Päivä oli 1. heinäkuuta 1996. Seuraavana, heinäkuun 2. päivänä perustimme viiden veljeksen voimin ajoneuvotietojärjestelmiin keskittyvän Sunit Oy:n. Liiketoimintasuunnitelma puserrettiin kasaan kotini autotallissa, ja suunnittelimme sekä rakensimme itse myös yrityksen toimitilat. Kehitimme tuotteemme erityisesti vientimarkkinoille, ja tällä hetkellä suurin osa Sunitin myynnistä syntyy viennistä.

Politiikkaan tutustuin ensimmäisen kerran ammattikoulussa, jolloin minut valittiin äänivyöryllä oppilasneuvoston puheenjohtajaksi. Sen jälkeen tyydyin lähinnä seuraajan ja keskustelijan asemaan, kunnes vuosituhannen vaihteessa halusin vaikuttaa erityisesti Kajaanin talouteen sekä Kainuun kehittämiseen. Kajaani oli pudonnut 90-luvun alun Suomen kaupunkien parhaimmasta neljänneksestä huonoimpaan neljännekseen. Mielestäni Kajaanin kehittäminen perustui vääriin asioihin, lainanottoon ja verojen nostoon. Halusin, että Kajaanin tulevaisuus olisi oman elinkeinoelämän kehittämisessä. Olosuhteet tulisi kaupungin toimesta luoda sellaiseksi, että näkymä taloudessa, yhteyksien kehittämisessä ja koulutuksessa olisivat yrittämiseen ja työn tekoon kannustavia. Silloin myös nuoret luottaisivat Kajaanin tulevaisuuteen.

Pääsin nopeasti useisiin luottamustoimiin. Edellisellä kunnallisvaalikaudella olin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Nyt olen muun muassa kaupunginvaltuuston jäsen, Kainuun Kokoomuksen puheenjohtaja ja Kokoomuksen puoluehallituksen jäsen.

Curriculum Vitae

Nimi:                 Suutari, Eero Johannes Syntymäaika:   27.12.1956 Kotikunta:Kajaani Siviilisääty:       Naimisissa Lapset:              Neljä aikuista lasta, kaksi lapsenlasta Sotilasarvo:      Majuri

Koulutus:

Sitra, Kestävän talouspolitiikan johtamiskurssi 2016 Energia-akatemia 2016 Suomen Metsäyhdistys ry, Päättäjien Metsäakatemia 2016 Valtakunnallinen maanpuolustuskurssi 2012 Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) 2008 (Kauppakamari) EMBA-opintoja 2004 (Oulun yliopisto) Diplomi-insinööriopintoja 1997 (Oulun yliopisto) Johtamiskoulutus 1989 (Helsingin kauppakorkeakoulu) Yrittäjäkoulutus 1984 (Oulun yliopisto) Insinööri 1979 (Helsingin teknillinen oppilaitos)

Kielitaito:

Englanti Ruotsi Saksa (auttava)

Työura:

Eduskunta, kansanedustaja 2011– Pohjoismaiden neuvoston jäsen 2011–2015 Sunit Oy:n perustajajäsen ja toimitusjohtaja 1996–2011 Kajaani Automatiikka Oy:n toimitusjohtaja 1995–1996 Kajaani Automatiikka Oy:n perustaja ja hallintojohtaja 1982–1995 Kajaanin kansalaisopiston opettaja 1984–1986 Lappajärven ammattikoulun elektroniikan opettaja 1984–1985 Kajaanin ammattikoulun elektroniikan opettajan viransijainen 1984–1985 Kvark Elektroniikka Oy:n tuotantopäällikkö 1981–1983

Eduskuntatoiminta

Toimielinjäsenyydet ja tehtävät:

Valtiovarainvaliokunta, verojasto 2015– Valtiovarainvaliokunta, työ- ja elinkeinojaosto 2016– Työelämä ja tasa-arvovaliokunta 03.05.2011– Maa- ja metsätalousvaliokunta (vj) 03.05.2011– Suuri valiokunta (vj) 2016– Puolustusvaliokunta 2011–2015 Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta 2011–2015 Liikenne- ja viestintävaliokunta 2011–2015 Finnveran hallintoneuvosto 2016– Kansaneläkelaitoksen valtuutetut 2011–

Eduskuntaryhmät:

Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä 2011–

Yhteiskunnallinen toiminta

Kunnalliset luottamustehtävät:

Kainuun Liitto; maakuntavaltuusto (1.vpj) 2012– Kajaanin kaupunginvaltuusto 2005– Kajaanin kaupungin johtoryhmä 2009–2012 Kainuun maakuntahallitus 3 (MYR) 2009–2011 Kajaanin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja 2009–2010 Kainuun maakuntavaltuusto (1.vpj) 2005– Kajaanin kaupunginhallitus 2005–2009 Kajaanin ammattikorkeakoulun johtokunta 2005–2008 Kajaanin kaupungin yhteistyötoimikunta 2005–2008 Kajaanin työllisyystyöryhmä 2005–2008 Kainuun osaamiskeskusohjelman johtoryhmä 2002 Kainuun hallintomallin elinkeinopoliittinen työryhmä 2002

Muut luottamustehtävät:

Kansallinen Kokoomus rp. yrittäjävaltuuskuta (pj ) 2014– Kainuun Kokoomus (pj) 2009– Kansallisen Kokoomuksen puoluehallitus 2009– Kajaanin Yrittäjät (pj) 2009–2012 Tapiolan alueellinen neuvottelukunta 2003–2009 Finnvera oyj:n Kainuun alueellinen neuvottelukunta 2003–2009

Harrastukset: kulttuurimatkailu lenkkeilylukeminen moottoripyöräily

Seuraa Eeroa somessa