Facebook pixel

Itäradasta vauhtia ja elinvoimaa alueille

Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen tutkimuksen mukaan Pohjois- ja Itärataverkon kehittäminen lisäisi alueiden elinvoimaa ja matkailua. Itäradan alueet tarvitsevat tehokkaampaa tavarajunaliikennettä, joka toteutuisi pidempien ohitusraiteiden avulla. Tämä palvelisi myös nopeampaa henkilöliikennettä.

Tutkimuksen mukaan itäradan nopeutta on mahdollista nostaa suhteellisen pienin investoinnein. Mikäli Pohjanmaan radan nykyisiin nopeuksiin päästäisiin, sujuisi junamatka Kajaanista Helsinkiin alle viiden tunnin nykyisen yli kuuden tunnin sijaan.

Kustannustehokkain keino olisi tehdä kolmioraide Kouvolan kohdalle. Se mahdollistaisi sen, ettei junien kulkusuuntaa tarvitsisi muuttaa Kouvolassa. Kustannukset eivät olisi merkittäviä; tarvitaan junasilta ja noin viisi kilometriä uutta rataosuutta.

Mikäli kehittäminen jatkuu edelleen henkilöliikennepainotteisesti, ei Kainuun ja Pohjois-Suomen saavutettavuus parane. Tavarajuna- ja henkilöjunaliikenteen yhteensovittaminen onnistuu parhaiten ratapihojen parantamisella siten, että tehdään nykyistä pidemmät ohitusraiteet yhteysväleille Kotka-Kouvola, Kouvola-Kajaani ja Imatra-Joensuu.

Samoin tavarajuna- ja henkilöjunaliikenteen yhteensovittaminen välillä Kajaani-Kontiomäki-Oulu onnistuu tekemällä pidemmät ohitusraiteet sekä paremmat työmatkaliikennettä palvelevat yhteydet Oulu-Kajaani välille.

Tavarajunaliikenteen kasvun ohjaaminen välille Iisalmi-Ylivieska edellyttäisi rataosuuden sähköistämistä ja Iisalmeen kolmioraidetta. Se olisi merkittävä parannus Kainuun kasvavalle kaivos- ja metsäteollisuudelle. Ratkaisun hyödyt tulivat esille jo vuoden 2012 liikennepoliittisessa selonteossa, mutta silloin sovittu valtion rahoitus ei lopulta toteutunut. Investointia tukee myös se, että malminjalostuksen volyymi on kasvanut vuoden 2012 jälkeen ennustettua enemmän.

Itäratainvestointi tulisi vetämään Itä-Suomen kestävään kasvuun samalla tavalla kuin Pohjanmaan rata vauhditti Länsi-Suomen. Alueiden tarpeet ovat erityyppisiä; Itä-Suomen tarpeet painottuvat enemmän rahtiliikenteen parantamiseen. ”Muna-kana –ilmiö” on huomattavissa tässäkin – junaliikenteen paraneminen Pohjanmaan raiteilla on lisännyt käyttöä ja odotuksia jatkuvasta kasvusta.

Pohjanmaan radan investoinnit osoittavat, että henkilö- ja rahtiliikenne on lisääntynyt niiden myötä. On selvää, että sama toteutuu myös itäradalla – pienemmillä kustannuksilla. Lisäksi itäradalla tavarajunaliikenteen merkitys on paljon suurempaa kuin Pohjanmaan raiteella.

Raportti osoittaa selvästi, kuinka suuri merkitys itäradalla on Pohjois- ja Itä-Suomen kehitykselle. Investoinnit ovat kannattavia, ja ne olisi syytä aloittaa mahdollisimman nopeasti. Kyse on pitkälti rahoituksesta. Se tulee järjestää yhteistyössä alueiden kaupunkien ja valtion kanssa.

 

Eero Suutari, kansanedustaja (kok.)