Facebook pixel

Kansanedustaja Suutarilta kaksi kirjallista kysymystä sääntelyn vaikutuksista

Kokoomuksen kansanedustaja Eero Suutari on jättänyt kaksi kirjallista kysymystä. Ensimmäisessä kysymyksessä Suutari nostaa esille terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkisoikeudellisten suoritteiden kohtuullistamisen, joka liittyy lakiin valtion maksuperusteista. Asetuksella on säädetty toimipistekohtaisesta julkisoikeudellisesta suoritteesta, jonka mukaa jokainen terveyskeskus ja -asema, jotka on varustettu esimerkiksi nielupikatestillä, joutuvat vuosittain maksamaan THL:lle 1350 euroa lisäkuluineen. Asetuksen mukaisessa maksuperusteessa on kyse valtakunnallisesti noin kahden miljoonan euron vuotuisesta tulonsiirrosta kunnilta tai kuntayhtymiltä THL:lle. Ennen asetusta riitti yksi lupa ja 1350 euron maksu laboratoriota kohden.  Suutari kysyy, vastaavatko nyt perittävät maksut valtiolle aiheutuvan omakustannusarvon määrää. 

Toisessa kysymyksessä Suutari kysyy lainvalmistelussa olevan laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista. Lainvalmistelussa on päädytty ratkaisuun, jossa rakennuksen omistajalla tulisi olemaan velvollisuus varmistaa jälkikäteen laajarunkoisten rakennusten lujuus ja vakaus mutta viranomaisen arviointi- ja valvontavelvollisuuden kannalta ei esitetä säädettäväksi uusia velvoitteita kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle. Valvontavastuu ja siitä koituvat kustannukset tulisivat jäämään täysin rakentajalle. Hinta-arvioina tästä on esitetty 10 000 – 100 000 euroa, rakennuskohteesta riippuen. 

”Nämä kysymykset liittyvät oleellisesti Kokoomuksen eduskuntaryhmän johdollani valmisteltuun Normitalkoot-kannanottoon. On aiheellista kysyä, voidaanko näissä kirjallisissa kysymyksissä esiin nostamillani normeilla saavuttaa toivottuja vaikutuksia yhteiskunnassa”, toteaa Suutari.