Facebook pixel

Kasvavat pk -yritykset ovat Suomen selkäranka ja tulevaisuus (Kainuun Sanomat)

Pohjoismainen hyvinvointivaltio, eli tulonjakoon perustuva sosiaalivaltio, tarvitsee tasaista talouskasvua. Taantuman tai hitaan kasvun aikana jatkavat menot kasvuaan ja osa tuloista täytyy korvata velalla. Nyt olemme pisimmän taantuman kynsissä ainakin 150 vuoteen. Me tarvitsemme Suomessa 200 000 uutta suomalaista työpaikkaa, voidaksemme tällä veroasteella kustantaa sekä ikääntymisen myötä kasvavat palvelutarpeemme että lopettaa velkaantuminen. Vain näin voimme pelastaa lapsemme tulevalta velkavankeudelta.

Meillä on puutetta yrittäjistä, jotka lisäävät suomalaisia työpaikkoja. Meillä on U:n muotoinen yritysjakauma verrattuna muuhun Eurooppaan. Se tarkoittaa, että meillä on suhteellisen paljon erittäin pieniä ja toisaalta suuria vientiyrityksiä, mutta meiltä puuttuu vientiä harjoittavat keskisuuret kasvuyritykset. Mikäli saisimme tämän ja sen mukana työllisyysasteemme korjattua kilpailijamaidemme tasolle, olisi asiamme ratkaisevasti paremmalla tolalla. Kasvun esteet tällä sektorilla on raivattava.

Viennin edistäminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä keskisuurten yritysten kasvu ei mahdu kotimaahan ja yritysten kasvu on pysähtynyt. Viennin, erityisesti vientimyymisen osaaminen on taantunut Suomessa. Myös yliopistojen, yliopistokeskusten, ammattikorkeakoulujen ja yritysten TKI-panostukset ovat Nokian jälkeisessä uskonpuutelamassa. Vaikka meillä on maailma avoinna esimerkiksi digitalisaation, teollisen internetin/kyberin sekä 3D-tuotannon osaamisen kehittämisessä, niin meillä puuttuu innostus ponnistaa kärkeen. Jo nämä kolme muuttavat meidän kaikkien elämän vääjäämättä toisenlaiseksi, joten niiden tietäminen ja taitaminen on yhteydessä meidän menestymiseen.

Yritysten kasvun rahoittaminen kaipaa myös tarkempaa keskustelua. Suomessa toimivien pankkien yritysrahoituskanta on 65 miljardin ja Finnveralla 3 miljardin luokkaa. Suomen yritykset jakautuvat neljään eri luottoluokkaan. A-luokan yritykset saavat kaiken rahoituksensa pankeilta. B-luottoluokan yritykset saavat rahoituksensa osin pankeilta ja osin yhteisesti pankeilta ja Finnveralta. Näiden kahden luokituksen yritysten luottotappiot ovat olemattomia eikä niillä ole pulaa oman pääoman rahoituksesta.

C-luottoluokan yritykset saavat myös rahoituksensa Finnveran ja pankkien yhteistyöstä. Niiden pääomahuolto on pääosin kunnossa ja rahoituksen luottotappiot ovat 3,5 prosentin luokkaa.

D-luokan yrityksiä luotottaa lähinnä yksityiset, mutta osin myös julkiset riskisijoittajat. Näillä yrityksillä on puutetta myös omasta pääomasta. Tästä riskipääomasta ja muustakin pitkäjänteisestä rahasta on pulaa. Mielestäni tämä ei ole valtion tehtävä, sillä D-luottoluokituksen yritysten luottotappiot ovat vuosittain 20 % luokkaa. Kaikkein parasta olisi, jos suomalaisten yritysten pääomien puute ratkaistaisiin verotuksellisin keinoin. Sillä ratkaistiin Suomen menestys kaksikymmentä vuotta sitten ja tehtiin Suomesta houkutteleva investointiympäristö. Maailmalla on myös hyviä esimerkkejä kasvuyritysten rahoittamisesta. Ehkä parhaana esimerkkinä on Israelin Yozma-ohjema. Katse on nostettava kauas ja Suomi on saatava liikkeelle!

Joulu on kuitenkin rauhoittumisen aikaa. Ei ole viikkoakaan siihen, kun saamme hiljentyä nauttimaan pyhien kiireettömyydestä ja läheisten läsnäolosta. Haluan toivottaa jokaiselle iloista joulumieltä ja menestyksen eväitä uudelle vuodelle 2015.