Facebook pixel

Kaveria ei jätetä (paikallislehdet)

Olin jo tehnyt kolumnini maatalousasioista valmiiksi, kun tänään 30.11. aamulla lähdin ajamaan Suomussalmelle Talvisodan alkamisen 75. muistopäivän ensimmäiseen tapahtumaan. Pitkä päivä muutti kolumnisuunnitelmani. 

Muistojumalanpalvelus Suomussalmen täynnä olleessa kirkossa oli lämminhenkinen ja saarnassaan Jouni Parviainen painotti päivän merkitystä. Yhdessä lasketut seppeleet sankarihaudalla korostivat eleettömyydellään samaa henkeä. Muistopäivä olisi jatkunut Raatteen Portissa. Ajoin kuitenkin Kajaaniin, sillä Alex, puolueemme puheenjohtaja, oli meidän vieraanamme. Avoin yleisötilaisuus oli hyvin positiivinen, ihmiset toivat rakentavia terveisiä arjen työhön ja antoivat myös vilpitöntä palautetta hallitukselle sen ponnisteluista, esimerkiksi Talvivaaran tilanteessa.

Tilaisuudesta siirryimme Kuhmon Talvisotaseminaariin Kuhmo-talolle. Tasavallan presidentin tervehdyksen, pääministerin sekä muiden arvovaltaisten seminaaripuhujien sanoma kosketti jokaista läsnäolijaa. Puheet olivat syvällisiä ja yhteistä niissä oli ainakin kolme asiaa: talvisodan ihme, talvisodan henki ja sisu.

Pääministeri yhdisti vuosien 1929 pörssiromahduksen ja 2008 finanssikriisin, sekä Suomen talvisodan ja nykyisen Ukrainan kriisin mielenkiintoisella tavalla. Erona meidän hyväksi oli Suomen kansan yhtenäisyys, vaikka itsenäistymisen jälkeen Suomessa oli käyty kansaa poliittisesti ja sosiaalisesti jakanut sisällissota. Talvisota nimenomaan vahvistivat meidän yhtenäisyyden tunnetta. Yhtenäisenä torjuimme ylivoimaisen vihollisen, ja sitä kutsutaan Talvisodan ihmeeksi.

  Pääministeri palautti mieleemme myös Talvisodan hengen, että kaveria ei jätetä, joukkoja johdetaan edestä ja että jokaisella on mahdollisuus ja velvollisuus omalla paikallaan osallistua Suomen pelastamiseen.  Se on iskostunut suomalaisiin lähtemättömästi.  Lopuksi hän totesi talvisodan henkeä tarvittavan edelleen ja erityisesti nyt, kun olemme historiallisen pitkän taantuman kourissa. Veteraaneja ei koskaan tule kiitettyä liikaa heidän ylivoiman edessä tehdystä kovasta ponnistuksesta.  Heidän esimerkkiinsä viitaten voidaan myös sanoa, että Suomen menestys on perustunut kautta historian kovaan työhön ja rohkeuteen uudistua.

Yksi mielenkiintoisimmista puheista oli tutkija Jussi Kämäräisen rehellinen kuvaus talvisodasta. Hän nosti Kyösti Kallion neuvotteluesimerkin johtaneen peräänantamattomaan puolustamiseen. Tutkija oli löytänyt virheitäkin valtiojohdon toimissa. Vaikka sotilastiedustelu ennusti sotaa, niin se ei johtanut tarpeellisiin jo valmiiksi suunniteltuihin toimiin mm. evakuoinnin osalta. Niinpä Suomussalmellakin jäi 1700 kansalaista vihollisen puolelle. Ylimääräinen kertausharjoitus ei sisältänyt toimia evakuoinnista, kuten liikekannallepano olisi sisältänyt. Eritisesti mieleeni jäi kuvaus sodan rasittavuudesta: Talvisodasta kotimatkalla olleen erp14 ryhmän pysäytti tutunoloinen mies, joka jutteli pitkään. Kun mies jatkoi matkaansa, kysyi ryhmänjohtaja toisilta tunsiko kukaan tutunoloista vierasta. Eräs ryhmän jäsen vastasi: ”hänhän oli sinun veljesi”.

Merkityksellinen päivä, joka pani miettimään monia asioita. Kerroin tässä vain muutamia. Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!