Facebook pixel

Keskustelu on osa demokratiakasvatusta (Forum24)

Vierailin osana eduskunnan juhlavuotta kainuulaisissa kouluissa tapaamassa opiskelijoita ja opettajia tammikuussa. Vierailut antoivat hyvän kuvan suomalaisen demokratiakasvatuksen tasosta, minkä lisäksi opiskelijat haastoivat meitä kansanedustajia fiksuilla kysymyksillään. Keskeinen ja kenties hienoin osa suomalaista demokratiaa onkin mahdollisuus keskustella – myös päättäjien kanssa, josta Kansanedustajat kouluissa -vierailut ovat hyvä esimerkki.

Suomalaiset päättäjät ovat demokraattisesti valittuja päättämään yhteisistä asioista. Tässä ajassa tuntuu kuitenkin valitettavan usein unohtuvan, että demokratia on kansanvaltaa, jossa kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa. Sananvapaus ja -vastuu sekä vuorovaikutteinen keskustelu muiden kanssa ovat olennainen osa demokratiaa, mitä ei tule pitää itsestäänselvyytenä.

Osana viestintätapojen ja -teknologian murrosta, myös sananvapaus sekä yhteiskunnallinen keskustelu ovat muuttaneet muotoaan. Sosiaalisesta mediasta on tullut uusi ja yhä voimakkaampi vaikuttamiskanava sekä keskustelualusta. Ajoittain some näyttää kuitenkin olevan vain vastakkainasettelun ja valeuutisten levittämisalusta, jossa saman henkiset muodostavat omia totuuksiaan. Aitoa keskustelua ei synny eikä parhaalla argumentilla ole merkitystä, kun vastakkaiset mielipiteet ymmärretään tahallaan väärin.

Kansalaisaloite on löytänyt paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa, mikä on kansainvälisestikin merkittävä saavutus. Suuristakin arvokysymyksistä on voitava, ja on syytäkin keskustella parlamentaarisesti. Vaikka kansalaisaloitteet liikuttavat suuriakin ihmismassoja, on suomalaisten luottamus demokratiaa kohtaan samalla heikentynyt. Edustuksellista demokratiaa rapauttaa heikko äänestysaktiivisuus. Lisäksi puolueiden jäsenmäärät ovat laskussa, vaikka puoluepolitiikka on yksi parhaista tavoista vaikuttaa yhteisiin asioihin.

Mahdollisuus viestiä ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ovat muuttuneet radikaalisti muutamassa vuosikymmenessä. Tämä on tuonut paljon hyvää, mutta myös haasteita. Päätöksenteon pinnallistumisesta ja asioihin perehtymättömyydestä on syytä olla aidosti huolissaan. Viestintäympäristön ollessa jatkuvassa muutoksessa, ovat mediakriittisyys ja faktan tarkistus entistä tärkeämpiä osia demokratiakasvatuksessa.

Tänä vuonna 100-vuotta täyttävässä Suomessa mahdollisuudet vaikuttaa ja keskustella ovat lukemattomat. Demokratia kehittyy yhteiskunnan mukana, eikä se säily hengissä ilman valistusta ja aktiivisten kansalaisten ääntä. Jokainen kansanedustaja on sitoutunut tekemään töitä demokratiakasvatuksen ja kansalaisten osallistumisaktiivisuuden eteen Suomen juhlavuonna. Jokainen meistä voi myös omalla toiminnallaan vaikuttaa vuorovaikutteisen keskustelun säilymiseen osana suomalaista demokratiaa.

 

Eero Suutari  

Kansanedustaja (kok)