Facebook pixel

Kestävyys keskiöön (Paikallislehdet)

Kuluvaa kevättä ovat julkisuudessa värittäneet kilpailukykysopimukseen liittyvät neuvottelut ja sen eri vaiheet. Taustalla on tehty paljon muutakin, esimerkiksi sote- ja aluehallintouudistusta, jonka valmistelussa olen itsekin mukana.

Tätä maakuntauudistusta ollaan tekemässä kahdesta syystä. Keskiössä ovat kansalaisten laadukkaat ja yhdenvertaiset palvelut sekä niiden turvaaminen myös tulevaisuudessa. Erittäin olennaista on myös toiminnan tehostuminen ja sitä kautta tavoitellut kolmen miljardin euron säästöt. Kun kirstu ei ole pohjaton, on syytä miettiä kuinka asioita voitaisiin tehdä entistä paremmin. Välttämätöntä on myös, ettei kokonaisveroaste nouse uudistuksen myötä. Se olisi hölmöläisen peiton jatkamista.

Valmistelun ja toteutuksen nopeus on herättänyt joissakin huolta. On kuitenkin hyvä muistaa, että pohjatyötä on tehty jo monta vuotta. Ripeys ei tarkoita sitä, etteivätkö uudistuksesta tehtävät päätökset perustuisi huolellisesti tehtyihin vaikutusarvioihin. Taustatietoa ja virkamiesvalmistelua on ratkaisuja varten riittävästi. Mitä nopeammin uudistukset saadaan toimeenpantua, sitä aiemmin siitä saatavat hyödyt saadaan kansalaisten ja valtiontalouden käyttöön.

Valinnanvapauden lisääminen uudistuksessa on olennainen kivijalka palvelujen laadun ja saatavuuden kehittymiselle. Palveluntuottajien asettaminen samalle viivalle lisää niiden vertailukelpoisuutta ja luo kannustimia toiminnan jatkuvalle parantamiselle.

Maakunnallinen itsehallinto antaa monessa suhteessa alueille leveämmät hartiat, vaikka niiden toimivalta onkin rajattu. Sen me kainuulaiset tiedämmekin. Kuntien rooli ja tehtävät muuttuvat uudistusten myötä, mutta on syytä myös varmistaa että niillä on jatkossakin mahdollisuuksia tehdä ratkaisuja esimerkiksi elinkeino- ja elinvoimapolitiikan osalta. Yleisen toimivallan on säilyttävä, jotta kunnat voisivat olla vahvoja toimijoita jatkossakin.

Metsäakatemia, jossa juuri opiskelin alan tulevaisuutta, päätyi työpajassaan, Suomen kestävän kehityksen energiapolitiikassa, omaa ajatteluani vastaavaan tulokseen. Tarvitsemme kansallista pohjatyötä, jonka tuloksena EU:n ilmastopolitiikka kohtaa yksittäisen suomalaisen. Realismia on, että Pariisin ilmastotavoitteiden täyttäminen tarkoittaa usean uuden biotuotetehtaan investointia Suomeen ja samalla markkinaehtoista ja kestävää talousmetsien käytön huomattavaa lisäämistä.

Aurinkoista kesää!

Eero Suutari, eduskunta kok.