Facebook pixel

Kokoomuksen kansanedustaja Suutari kysyy rakennerahastohankkeiden hankehakemusten yhdenvertaisesta kohtelusta yksityisen ja julkisen toimijan välillä

Kokoomuksen kansanedustaja Eero Suutari on huolissaan yritystoiminnan kehittymisestä Suomessa.

”Suomi tarvitsee menestyäkseen 200 000 uutta työpaikkaa, joiden luomiseen tarvitaan työnantajayrittäjiä. Yrittäjyyden edistäminen vaatii kuitenkin lukuisia tekoja yrittäjäksi ryhtymisen ja työllistämisen esteiden purkamiseksi”, toteaa Suutari  

”On kestämätöntä, että tällä hetkellä julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen lähentelee Suomessa 60 prosenttia, joka vielä muutamia vuosikymmeniä sitten oli 40 prosentin tietämillä. Tätä kasvua selittää osaksi julkisen sektorin tehtävien lisääntyminen, mutta myös Suomen talouskasvulla ja yleisellä suhdannekehityksellä on merkityksensä. On selvä, että heikko taloustilanne kasvattaa julkisia menoja ja noususuhdanteen aikaan ne puolestaan pienenevät”, Suutari sanoo .  

Kirjallisessa kysymyksessään Suutari nostaa esille Ely-keskusten nykyisen linjauksen, joka ei mahdollista yritysten osallistumista rakennerahasto-ohjelman valintaperusteiden mukaisesti mm. työhyvinvointia ja tuloksellisuutta parantavien koulutushankkeiden välittäjäorganisaatioiksi eli hallinnoiviksi organisaatioiksi de minimis –ohjeiden tulkintalinjauksen vuoksi.  

Työ- ja elinkeinoministeri Vapaavuorelle osoitetussa kirjallisessa kysymyksessä Suutari kysyy, miten ministeriössä aiotaan ottaa huomioon rakennerahastohankkeiden hankehakemusten valintaperusteet de minimis –ohjeen kriteereiden valtakunnallisen tulkintalinjauksen määrittelyssä. Suutari jatkaa myös, miten yritysten ja yhteisöjen valinnanvapautta aiotaan ministeriön toimesta edistää, jotta tulevaisuudessa näillä toimijoilla on mahdollisuus valita palvelunsa yksityisen ja julkisen palveluntuottajan välillä. 

”On huolestuttavaa, että nykyinen tulkintalinjaus luo perusteetonta monopoliasemaa julkisen sektorin toimijoille, jotka saavat jo muutenkin toiminnalleen julkista rahoitusta. Tällöin tosiasialliset kilpailuasetelmat vinoutuvat sekä yrittäjien ja yhteisöjen vapautta rajoitetaan perusteettomasti valita parhaaksi katsomansa palveluntarjoaja. Tämänkaltaiset tulkintalinjaukset voivat tulevaisuudessa johtaa myös siihen, että yrittäjyysymmärrys kaventuu, ” päättää Suutari