Facebook pixel

Kokoomuksen Suutari: Jatkoa liikeaikalain kumoamiselle – uusia ehdotuksia pöytään

Kokoomuksen kajaanilainen kansanedustaja Eero Suutari muistuttaa, että liikeaikalain kumoaminen on osa hallitusohjelman kattavaa norminpurkulinjaa, eikä pelkkä poikkeustoimi. Suutari toivoo, että eduskunnassa loppusuoralla oleva esitys saa pikaisesti jatkoksi samanlaisia ehdotuksia.

”Hallitusohjelmassa on tiukka linjaus, jonka mukaan kilpailua haittaavaa, toimialakohtaista sääntelyä on kevennettävä. Tässä hengessä eduskunta onkin ensi viikolla lyömässä viimeisen sinetin liikeaikalain kumoamiselle. Normien purkaminen on kustannustehokkainta talous- ja työllisyyspolitiikkaa, koska se ei vaadi mitään budjettipanoksia. Mitään toimialaa ei hallitusohjelmassa ole rajattu sääntelyn purkamisen ulkopuolelle”, liikeaikalain kumoamisesta iloitseva Suutari muistuttaa.

Suutari katsoo, että jatkossakin on tehtävä normien purkamisessa merkittäviä edistysaskeleita, jotta saataisiin Suomen talouteen kauan kaivattua liikettä ja dynamiikkaa. Toimintaympäristöä pitää Suutarin mukaan jatkuvasti parantaa, jotta vuosia matalalla pysytellyt investointien määrä saataisiin kasvuun. Näin myös työpaikkoja alkaisi syntyä nykyistä nopeammin.

”Yritysten hallinnollisen taakan vähentäminen, kilpailun lisääminen ja toiminnan esteiden vähentäminen ovat välttämätöntä perustyötä. Tällä hetkellä aivan liian monessa yrityksessä ei uskalleta tehdä pitkälle tulevaisuuteen kantavia investointeja. Syy tähän on useimmiten se, että investointien ei lasketa olevan kannattavia. Oikeastaan ainoa tapa tehdä nopeita ja heti vaikuttavia parannuksia toimintaympäristöön on nimenomaan normien purkaminen. Seuraavaksi voitaisiin tarkastella esimerkiksi kaupan suuryksikkösääntelyn merkittävää keventämistä, ravintoloiden aukioloaikojen vapauttamista ja apteekkialan kilpailun lisäämistä,” yrittäjänäkin tunnetuksi tullut Suutari visioi.

Kansanedustaja Suutari johti kevättalvella 2015 Kokoomuksen eduskuntaryhmän normikannanoton valmistelua. Kannanotto sisältää 26 ehdotusta mm. investointien helpottamiseksi, kilpailun tehostamiseksi ja työvoimavaltaisten alojen sääntelyn keventämiseksi.