Facebook pixel

Lukukausimaksut suomalaisen osaamisen ja koulutusviennin mahdollistajana; Kaleva 8.11, KS 12.11

Pohjois-Suomen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen oppilaskuntien ja Oulun vasemmistonuorten edustajat kantavat huolta lukukausimaksujen vaikutuksesta alueemme kansainväistymiseen (KS ja Kaleva mielipide 5.11). Nykyinen lainsäädäntömme ei salli lukukausimaksujen perimistä EU- ja ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta, mikä nähdään keskeisenä esteenä saada koulutusviennin tulopuoli kestävälle pohjalle. Lausuntokierroksella olevan lakiesityksen tavoitteena on edistää korkeakoulujen mahdollisuuksia koulutusvientiin sekä laajentaa korkeakoulujen rahoituspohjaa. Mielestäni on harkinnanarvoista, että esitykseen otetaan mukaan myös toisen asteen koulutus, mistä esimerkiksi Sotkamon IB-lukio, joka on jo koemarkkinoinut koulutusta ja ammattivalmennusta menestyksellisesti Aasiassa. 

Oppilaskuntien edustajat kantavat huolta korkeakoulujemme alueellisesta eriarvoistumisesta ja oppilasmäärien romahtamisesta. Siksi meillä tulee olla selkeä kansallinen strategia, mihin, miksi ja miten viemme koulutustamme.  On myös tärkeää, että kansallisesti ratkaistaan, miten markkinointia, hinnoittelua ja hallinnointia toteutetaan. Jokaisen oppilaitoksen tulee kuitenkin toteuttaa itseään omien vahvuuksiensa kautta sekä luotava menestystarinansa niiden pohjalle. Vienninedistäminen vaatii toki resursseja ja siksi korkeakoulujen välinen yhteistyö nousee avainasemaan. Oppilasmäärät voivat laskea ja tasoerot kasvaa, mutta olen sitä mieltä, että kv-kilpailu lisää keskimääräisesti niin tasoa, koulutusohjelmiemme laatua kuin motivoituneiden opiskelijoiden sijoittumistakin. 

Esitykseen sisältyy apurahajärjestelmä, jolla tuetaan maksulliseen tutkintokoulutukseen osallistuvien opiskelijoiden opiskelua. Jatkossa koulutuksia on parempi markkinoida kuin kertoa ilmaisesta koulusta, joka monissa maissa herättää myös mielikuvia koulutuksen keskinkertaisesta tasosta. Suomalaista koulutusta ja osaamista täytyy maailmalla aidosti haluta. Sen oivaltaminen takaa myös motivoituneet opiskelijat paremmin kuin koulutuksen täysi maksuttomuus, joka on ollut keskeisin mutta mielestäni kovin kevyt peruste kohdemaan valinnassa. 

Suomalainen koulutusjärjestelmä ei voi kansantalouden näkökulmasta olla yrityselämästä kaikin puolin irrallaan oleva instituutio. Sen tulisi ruokkia myös luovuutta ja kykyä herätellä innovaatioherkkyyksiä, jotka ovat edellytyksiä maamme talouskasvulle ja hyvinvoinnille. Näihin arvoihin meidän tulee itse pyrkiä ja ennen kaikkea uskoa. Oppilaitokset onnistuvat koulutusviennin myynnissä ja markkinoinnissa, kun ne ovat hyvin tuotteistettu sekä brändätty ja asiaan myös itse uskotaan.  

Tästä meillä on paljon opittavaa naapurimaaltamme Ruotsilta, joka on siinä onnistunut heikommista Pisa-tuloksistaan huolimatta.  Svenska Institutet teki vuonna 2013 tunnetuksi Made@Sweden- koulutuskonseptin Cannes Lions-markkinointifestivaaleilla, joka on maailman suurin vuosittainen mainos- ja markkinointialan tapahtuma. Koulutusohjelmassa ovat maailman parhaimmat markkinointialan ammattilaiset saaneet opiskella, miten Volvon, H&M:n, Ikean ja Spotifyn kaltaisten yritysten menestystarina rakennetaan. 

Lukukausimaksut panevat oppilaitokset kehittämään omaa toimintaansa ja kannustavat lähtemään kv-markkinoille luomaan kontakteja ja markkinoimaan osaamistamme, koska tästä ahkeruudesta jää konkreettinen euromääräinen hyöty oppilaitokselle sekä koko alueelle. Samalla myös suomalainen koulutusosaaminen kokee ansaitun maailmalaajuisen kasvojenkohotuksen.