Facebook pixel

Lukutaito on kykyä ajatella (Kaleva)

Suomalaisilla on poikkeuksellisen pitkä lukutaidon historia, sillä jo 1800-luvun alussa puolet suomalaisista osasivat lukea. Luterilaisuuden arvoista tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden sanoma on ollut yksi Suomen kielen kehittymisen kulmakivistä. Evankelisluterilainen kirkko rantautui Suomeen Mikael Agricolan johdolla 1500-luvulla. Agricola käänsi Raamatun suomen kielelle ja sen jälkeen perheen isän tehtäväksi katsottiin lukea Raamattua perheelleen. 1700-luvulta saakka rippikoulu ja siellä Katekismuksen lukeminen omalla äidinkielellään on ollut jokaisen suomalaisen velvollisuus. Rippikouluun oli ”mentävä”, sillä ilman rippikoulun käymistä ei päässyt ehtoolliselle, ja ilman säännöllistä ehtoollisella käymistä ollut asiaa avioliittoon. Lukutaito yleistyi Suomessa aiemmin kuin Keski-Euroopassa, sillä Suomessa ei pappeja joka pitäjältä löytynyt. Hartauskirjojen lukeminen jäi kansalaisten velvollisuudeksi.

Tänä päivänä erot lukutaidossa ovat kuitenkin kasvaneet. Suomalaisten parhaiden lukijoiden määrä on kansainvälisesti huipputasoa ja suomalaiset lapset ja nuoret ovat edelleen YK:n tilastoissa kärkeä. Huolestuttavaa kuitenkin on, että peruskoulun päättäneistä yli kymmenesosalla ei ole riittävää lukutaitoa selvitäkseen lukiosta tai ammattikoulusta. Myös nykyajan arkipäiväisten asioiden hoitaminen tuottavat heille vaikeuksia. Etenkin jos tietoa ja tekstiä tulee isoina annoksina, se on tulkinnanvaraista ja ristiriitaista tai muuten monimuotoista ja pirstaloitunutta.

Riittävän monipuolisen ja syvällisen lukutaidon hankkiminen on välttämätöntä itsensä kehittämiselle. Lukutaidon ymmärtämisen lisäksi myös kyky tuottaa erilaisia tekstejä on ihmisen yhteiskunnalliselle osallistumiselle välttämätöntä. Ihminen rakentaa oman tarinansa lukemalla, kirjoittamalla, kuulemalla ja puhumalla. Tämä kehittää ajattelukykyä, parantaa ymmärrystä yhteiskunnasta ja tärkeää totuuden ja valheen tunnistamista. Ilman riittäviä kirjallisia taitoja riski ulkopuolelle jäämisestä on suuri.

Tämän vuoksi on tärkeää, että varmistamme jatkossa riittävän ja monipuolisen lukutaidon, sillä se on maamme koulutuksen vahvuuden avain. Vanhempien esimerkillisyys kotona on tärkeää, sillä lukutaitoa täytyy ylläpitää perheissä; lukea lapsille satuja ennen esikoulun aloittamista, opettaa kirjaston käyttöä ja kannustaa lukemaan lapsen mielenkiinnon kohteita vastaavia kirjoja. Kiinnostuksen herättämiseksi lukemisharrastukseen tarvitaan kaikkien lasten ja nuorten arjessa toimivien ihmisten yhteistyötä. Yksilöinä voimme toimia innostavina esimerkkeinä lasten ja nuorten lukuinnon kasvattamiseksi. Jokaisella on – jo Lutherin ajama – oikeus tasavertaiseen lukutaitoon.