Facebook pixel

Maailma muuttuu, sanotaan (Kainuun Sanomat)

Maailma muuttuu, ja viimeaikaisten tapahtumien opettamana voidaan sanoa myös, että muutoksen nopeus ja suunta ovat entistä arvaamattomampia.

Kesän kuumimmat puheenaiheet eduskunnassa, kuten muuallakin, ovat olleet valtioneuvoston selonteko Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja sen pohjalta virinnyt Nato-keskustelu, Iso-Britannian kansanäänestys ja hallituksen linjaukset sote-uudistuksessa.

Valtioneuvoston selonteko antaa kattavan, rehellisen ja ymmärrettävän kuvan Suomen turvallisuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Selonteon mukaan kansainvälisten oikeuksien kunnioitus on merkittävästi heikentynyt viime vuosina.

Vaikka olemme Naton kumppani, meillä ei tiukassa paikassa ole turvatakuita. Ukrainan opetus on, ettei muuta apua tule kuin myötätuntoa ja pakotteita.
Venäjä kokee Nato-jäsenyytemme provosoivana ja uhkaa vastatoimilla jäsenyyttä hakiessamme. Kumpi tilanne lienee Suomelle turvallisempi: hakea Naton jäsenyyttä syvän rauhan vai kriisin uhan aikana? Viisas toimii ennakoiden.

Selonteon mukaan emme todennäköisesti pysty pysymään mahdollisten sotatoimien ulkopuolella ja tarvitsemme myös sotilaallista apua selvitäksemme.

Iso-Britannian kansanäänestyksen tulos järkytti selvästi molempia osapuolia ja koko Eurooppaa. Tulevan eroprosessin myötä nähdään, mitä EU:n sisämarkkinoille pääsystä pitää maksaa, kun maa ottaa eron EU:sta. Unionin lähtökohta on, että nettomaksu ja vapaa liikkuvuus ovat samat kuin jäsenillä. Norja noudattaa tätä.

Koko Euroopan tulevaisuuden kannalta elämme nyt tärkeitä aikoja; pystymmekö voittamaan vaikeudet ja olemaan tasaveroisia kilpailussa Kiinalle ja Yhdysvalloille.
Pahin tapahtuu, jos tilanne johtaa EU-maiden syveneviin ristiriitoihin, ja maiden kansallismieliset puolueet pääsevät lamaannuttamaan EU:n toiminnan. Tällöin Euroopan yhteisvoimat vähenevät, talouskasvu pysähtyy ja kyky huolehtia kansalaisten hyvinvoinnista hiipuu.

Ollessani kokoomuksen edustaja työryhmässä, joka mietti sote-uudistuksen vaatimaa valtionosuus- ja verouudistusta, panin merkille kuinka eri kuva ministeriöllä ja meillä kainuulaisilla on Kainuusta. Olemme Kainuun mallin kokeilusta ylpeitä muun muassa siksi, että se on säästänyt jopa sata miljoonaa euroa verorahoja. Tämä ei enää pidä paikkaansa, vaan Kainuun soten kustannukset ovat viime vuosina kasvaneet vauhdilla ohi muiden. Olimme vuonna 2008 yli 3% eli rahassa noin 8 miljoonaa parempia kuin vertaisemme. Nyt olemme lähes 8% eli 19 miljoonaa kalliimpia. Olemme siis hävittäneet säästöjämme nyt jo lähes 30 miljoonalla vuodessa.

Hallitusohjelman mukaan sote-/maakuntauudistuksesta on saatava kolmen miljardin säästöt. Se tarkoittaa, että nykyinen menojen vuotuinen 2,4% kasvu supistetaan 0,9% kasvuksi vuoteen 2030 mennessä. Se on kova tavoite meille, sillä olemme liukumassa väärään suuntaan. On esitetty, että koska olemme jo säästäneet, niin meidän ei enää tarvitse, mutta muiden olisi leikattava. Tämä on virhearvio. Soten luottamus- ja virkajohdolla lienee tiedossa samat luvut kuin ministeriössä. Nyt olisi aika tehdä tarvittavat suunnitelmat. Yhteistyö Pohjois-Pohjanmaan kanssa voisi olla hedelmällistä, sillä viime vuosien kehitys on ollut siellä Suomen parasta.

Eero Suutari, kok.