Facebook pixel

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta elää toimivista markkinoista (paikallislehdet)

Menestyneimmät yhteiskunnat ovat avanneet, kehittäneet ja pitäneet huolta avoimista markkinoistaan ja estäneet niin julkisten kuin yksityisten monopolien syntymiset. Suomalainen yhteiskunta on murrosvaiheessa, jossa julkinen sektori vähentää yritysten markkinoita. Laajentuneet toiminta-alueet kahmivat voimiensa tunnossaan yksityisten toimijoiden tehtävät itselleen. Tämä tie ei ole leikannut palvelujen kustannuksia, parantanut laatua tai asiakastyytyväisyyttä, joiden perusteella ratkaisut omaksi toiminnaksi ottamiseen on tehty. On myös huomioitava, että Suomi elää viennistä, jolla me maksamme velkaamme sekä hyvinvointipalvelut.  Julkinen toimija ei altistu kilpailulle eikä harjoita vientiä. Yhtälö ei ole toimiva ja se on tullut kansantalouden näkökulmasta kalliiksi.

Jätelaki muutti jäteyritysten toiminnan julkisen monopolin hallinnon alaiseksi ajosuoritteeksi. Sen seurauksena romahti alan kasvanut liiketoiminta ja työllistäminen jätteiden kierrätyksessä ja hyödyntämisessä. Jätehuollon kuntayhtymät hävittivät markkinat.  Sairaankuljetukselle kävi terveydenhoitolain uudistuksessa samoin, kun sairaanhoitopiirit ottivat sen omaksi toiminnakseen. Alalta on tuhoutunut 170 yritystä ja jäljelle jääneet 40 yritystä ovat vaarassa. Syntyneen julkisen monopolin aikana ovat kulut nousseet yli 50 M€ ja palvelutaso heikentynyt.

Entä YLE, jolla on tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä jakaa maakunnallisia ja valtakunnallisia digitaalisia uutispalveluja sekä viihdettä? Se toimii 500 miljoonan veroeuron suojassa ja ilmaiseksi ja toiminta on riskitöntä. Tämä tuhoaa aluksi maakunnallisia ja myöhemmin valtakunnallisia sanomalehtiä sekä kaupallisen median yrityksiä. Ylen ilmoitus lisätä ja laajentaa edelleen digitaalisia ilmaisia palvelujaan varmistaa, ettei muilla tule jatkossa olemaan mitään liiketoimintamahdollisuutta.

Myös SoTE-lain voimaantuloon sisältyy riskejä. Miten käy kuntien rahojen, sosiaali- ja terveysalan 20 000 yrityksen ja 60 000 työntekijän, kun julkiset monopolit aloittavat toimintansa? Jos tämän suuntauksen annetaan jatkua, ovat myös yksityiset autokoulut, linja-autoliikenne, matkahuoltopalvelu ja mahdollisesti muukin, yksityinen palveluliiketoiminta vaarassa. Suomen palvelumarkkinat ovat jo muutenkin kehittyneet muuta maailmaa hitaammin. Viisaan yhteiskunnan tulee pitää erityistä huolta yritystensä avoimista markkinoista sekä omista kustannuksistaan. Nämä kustannukset, jotka sisältyvät myös vientiyritysten tuotteisiin ja palveluihin, lisäävät tai vähentävät suomalaista työtä.