Facebook pixel

Suomen puolustusta on kehitettävä (Kainuun Sanomat)

Suomen puolustuksen kehittäminen on ollut viimepäivien näkyvä media-aihe. Puolustusvaliokunnan jäsenenä pyrin valottamaan asiakokonaisuutta. Suomen turvallisuusuhat ja valtioiden kasvava taloudellinen keskinäisriippuvuus edellyttävät Suomelta sotilaallisten suorituskykyjemme kehittämisessä, kotimaisen harjoitustoiminnan lisäksi, laaja-alaista ja kansainvälistä puolustusyhteistyötä. Suomen on pitkäjänteisellä ja hyvin suunnitellulla toimintamallilla hankittava kykyjä, joilla Suomea tarvittaessa voidaan puolustaa. Keskeisin päämäärä kansainvälisessä puolustusyhteistyössämme on kansallisen puolustuksemme vahvistaminen. Merkittävimmät yhteistyöfoorumit Suomelle ovat Nato-kumppanuus sekä Pohjoismaiden sotilaallinen yhteistyö. Suomi on osallistunut Naton nopean toiminnan joukkojen (NRF) kumppanimaiden harjoituksiin vuodesta 2006. Kriisinhallintayhteistyön lisäksi olemme vuodesta 2009 osallistuneet myös Suomen, Ruotsin ja Norjan Ilmavoimien rajat ylittävään Cross Border -harjoituksiin. Niiden tavoitteena on vahvistaa pohjoismaista puolustusyhteistyötä (NORDEFCO) ja kehittää kansainvälistä yhteistoimintakykyä. Harjoituksiin on osallistunut myös Britannian ja Yhdysvaltojen lentokalustoa.

Suomen ja Viron sekä Suomen ja USA:n yhteistyölle on omat historiansa. Suomi on Viron itsenäistymisestä lähtien auttanut Viroa sen puolustuksensa kaikkien aselajien kehittämisessä. Myöhemmin Viro liittyi Natoon, mutta se ei vähentänyt puolustuksellista yhteistyötämme, vaan yhteistyö alkoi hyödyttää molempia. Suomi ja Ruotsi osallistuvat yleensä yhdessä niihin harjoituksiin, joissa myös USA on mukana. Vuodesta 2010 on Suomi osallistunut 20 eri aselajiharjoitukseen Baltiassa. Vajaa puolet harjoituksista on ollut ilmavoimien kansainvälisiä harjoituksia. Virolla ei itsellään ole torjuntahävittäjiä, mutta he kehittävät ilmatorjuntaa ja taistelujohtoaan. Heillä on myös sama tutkakalusto ja koulutus kuin meilläkin.

Vuodesta 1995 on harjoitusyhteistyö amerikkalaisten kanssa ollut ollut lähinnä Hornet- hävittäjäkalustohankinnan myötä tulleita harjoituksia. Kun Suomi päätti vuonna 2012 hankkia JASSM-ohjuksia hävittäjiin, ovat harjoitukset koskeneet myös ohjusjärjestelmää. Tällä hetkellä julkisuudessa olevaan, kansainvälisistä harjoituksista ehkä kaikkein vaativimpaan Red Flag -harjoitukseen, on Suomi osallistunut tähän saakka, näitä kykyjä kehittääkseen, ainoastaan tarkkailijana. Nyt suunnitelmia on myös ollut osallistua harjoitukseen omalla kalustollamme.

Turvallisuuspoliittiset asetelmat ovat Ukrainan tilanteesta johtuen muuttuneet viimeisen vuoden aikana niin voimakkaasti, että edellä kertomani normaali pitkään jatkunut toiminta on alkanut kiinnostaa myös suomalaista mediaa. Tämä on mielestäni hyvä asia.