Facebook pixel

Suuntana työ (Paikallislehdet)

Lähes vuoden kestäneet neuvottelut niin sanotusta yhteiskuntasopimuksesta ovat päätymässä maaliviivalle. Askelia eteenpäin on otettu, mutta suomalaisen työn osalta lopputulema näyttää siltä, että lisävauhtia on vielä haettava muualtakin.

Asiaan tarttui äskettäin myös Euroopan komissio, joka kehotti kirjeessään Suomea parantamaan työnteon kannustimia erityisesti perusduunin osalta, mutta myös muun muassa pidentämään työuria ja avaamaan suljettuja aloja kilpailulle.

Ehdotukset ovat varmasti tuttuja useimmille jo vuosien ajalta. Riittävää uskallusta muutokseen ei kuitenkaan ole ollut, vaikka keinot ovatkin olleet tiedossa. Vaikeassa tilanteessa ja ilman selvää näkymää parempaan kehitykseen tulisi ottaa käyttöön kaikki keinot. Tämä olisi ennen kaikkea työttöminä olevien tai työttömyysuhan alla olevien ihmisten etu.

Maamme työmarkkinat hakevat jäykkyydessään vertaistaan. Rakenteellisia uudistuksia sekä kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamista on ehdottomasti jatkettava edelleen. Laaja työpaikkasopiminen – eli ns. paikallinen sopiminen – huolehtisi työpaikoistamme pitkälläkin tähtäyksellä.

Kauppojen aukiolojen vapauttaminen vuodenvaihteessa oli askel oikeaan suuntaan. Jatkoksi tarvitaan kuitenkin lisää vaikuttavia muutoksia, joilla poistetaan investointien esteitä, lisätään kilpailua ja tehokkuutta markkinoille sekä kevennetään yrittäjyyden ja elinkeinotoiminnan tarpeetonta byrokratiaa.

Työn verotusta on jo kevennetty työtulovähennyksen kautta. Samaa linjaa on syytä jatkaa. Kevennysvara on suunnattava ensisijaisesti sellaisiin kohteisiin, joissa se kaikkein eniten lisää työtä. On hyvä muistaa, ettei verotus ole nollasummapeliä. Esimerkiksi opposition kritisoima autoveron kevennys on viimeisimpien lukujen mukaan laittanut autokaupan liikkeelle ja kerännyt alkuvuodesta jopa aiempaa enemmän verotuloja.

Poikkean asiasta, mutta autoilun verotus on johtanut – tilaston mukaan – tilanteeseen, jossa kainuulaisen autolla on ajettu lähinnä työmatkoja noin kaksi kertaa enemmän kuin uusmaalaisen autolla. Uusmaalainen käyttääkin puoleksi tuettua julkista liikennettä, kun taas kainuulainen käyttää omaa autoa. Omaa autoa käyttävä maksaa seitsenkertaisen määrän veroja autolla liikkuessaan verrattuna siihen, mitä tienpitoon käytetään määrärahoja. Autoveron lasku tuo tähän vain pienen korjauksen.

Uudistusten keskiössä on oltava suomalainen työ. Sääntelyn karsiminen, työpaikalla sopiminen ja yleisten toimintaedellytysten parantaminen on ehdotonta myös yhteiskuntamme palveluiden turvaamiselle. Tulevaisuus on omissa käsissämme.

Eero Suutari
kansanedustaja (kok.)