Facebook pixel

Toimiva oikeusjärjestelmä on yhteiskunnan selkäranka

Tuomioistuimen toiminta ja rikoslaki eivät kosketa meitä joka päivä jos koskaan, mutta yhteiskunta ei pitkään toimi ilman – kansalaisten mielestä hyvin toimivaa – oikeusjärjestelmää. Oikeuspolitiikka on keskeinen keino ohjata yhteiskunnan toimintaa. Julkinen keskustelu tästä asiasta on kuitenkin pitkään ollut vähäistä. Viime vuosien aikana saamissani kansalaispalautteessa tähän on ruvettu aiempaa enemmän kiinnittämään huomiota. Hyvä niin, sillä uskottava ja toimiva oikeusjärjestelmä on yhteiskunnan selkäranka.

Rikoksesta seuraavalla rangaistuksella on merkitystä paitsi tekijälle, myös rikoksen uhrille, mutta myös koko yhteiskunnalle. Rangaistuksilla pyritään ensisijaisesti ehkäisemään rikollisuutta. Niillä myös sanktioidaan yhteiskunnan vastainen käytös. Sanktion ankaruus riippuu taas rikoksen vakavuudesta.

Lapsiin kohdistuvia rikoksia on aina pidettävä erityisen törkeinä. Niiden rangaistukset ovat viime aikoina puhututtaneet kansalaisia. Eduskunnassa onkin käsittelyssä lapsiin kohdistuvien seksuaalirikoksia koskevien rangaistusten kiristäminen.

Niin ikään ehdollinen rangaistus vakavasta rikoksesta puhuttaa. On vaikea ymmärtää, miksi tuomittu pääsee rikoksestaan kuin koira veräjästä. Myös tästä on lakiesitys, jossa esitetään kiristyksiä.

Rikoksen uhrin oikeuksien ja aseman parantaminen on erityisesti pidettävä mielessä rikoslakia uudistettaessa. Uhri ei ole voinut vaikuttaa rikostilanteessa, mutta rikollisella on ollut mahdollisuus jättää rikos tekemättä. Oikeudenkäynneissä taas syytetyn toiminta on oltava pääasia.

Oikeuspolitiikkaan saatiin johdonmukaisuutta, vauhtia ja ryhtiä, kun Antti Häkkänen aloitti reilu vuosi sitten oikeusministerinä. Sakon muuntorangaistus on palautettu, törkeiden rikosten rangaistuksia on tiukennettu ja vaarallisten rikosten riskiarviointia on laajennettu. Lisäksi ensikertalaisuussääntöä on tiukennettu. Nyt rikoksista seuraa aina rangaistus sen vakavuuden mukaan ja uhrin asemaa on myös parannettu.

Näiden tavoitteiden mukaiselle työlle jää tehtävää myös seuraavalle hallitukselle. Oikeusjärjestelmän kehittäminen ei tule koskaan valmiiksi.

 

Eero Suutari, kansanedustaja

Kolumni julkaistu 13.11.2018