Facebook pixel

Vahvan kasvun lähteet (Kaleva)

Rakas Suomemme sairastaa edelleen. Kahdeksassa vuodessa valtionvelka on tuplaantunut ja osuutemme maailmanmarkkinoista on puolittunut. Vertailumaihin nähden veronmaksajiemme suhteellinen määrä on oleellisesti pienempi ja työttömyysaste kymmenyksen huonompi. Tulomme eivät riitä Suomen kustantamiseen. Vaikka veroasteemme on maailman kärkeä, joka yhdeksäs euro on velkaa.

Parantuminen lähtee kuitenkin tosiasioiden tunnustamisesta. Meillä on liikaa hyvänä aikana myönnettyjä etuuksia, joita nyt virheellisesti luullaan saavutetuiksi. Jokainen näkee kokonaiskuvan ja tarpeelliset säästöt toisten kohdalla, mutta peilistä nähdään vain oma etu.

Työttömyydestä aiheutuvat menomme nousevat jo kuuteen miljardiin, asumistukemme yli kahteen, toimeentulotuki yli miljardiin ja lääketuki lähenee miljardia. Hyvää tarkoittavat etuudet ovat nyt kansakunnaan ylikuormana, ahkeruuden esteinä ja tulevien sukupolviemme maksettavina.

Avoimia työpaikkoja on tarjolla enemmän kuin talouskasvun huippuvuosina, sillä työ ja tekijä eivät kohtaa. Sosiaaliturvamme kannustinloukut pitävät huolen siitä, ettei työtä kannata edes ottaa vastaan. Niinpä työ siirtyy muualle. Tämän tien päässä odottavat etuuksien ja palvelujen leikkaukset.

Asumistuet kasvavat vauhdilla. Nopean talouskasvun aikana tämä olisi luonnollista.
Pitkään kestäneen taantuman aikana tämä on järjenvastaista. Tuet kasvavat myös tarvitsijoiden määrää nopeammin. Tukijärjestelmä on tehnyt vuokraamisesta liiankin houkuttelevaa. Työpaikkoja luoviin yritysinvestointeihin ei riitä varoja, kun rahat valuvat sijoitusasuntoihin.

Suunta on kyllä mahdollista muuttaa. Vientiyritysten määrän kasvu taantumankin aikana neljänneksellä antaa toivoa. Pk-yritykset ovat vahvan kasvun lähteitä. Tätä kehitystä on vaalittava. On pidettävä huolta, että yritysten kasvu- ja vientiponnistukset tuottavat tuloksia.

Kun luomme vientiyrityksillemme kilpailukyisemmät mahdollisuudet pärjätä, on tulevaisuutemme valoisampi. Paras tuki mitä yhteiskunta voi kasvavalle vientiyritykselle antaa on, että julkinen talous on vahvassa kunnossa.

Tähän tarvitaan paljon erilaisia työllisyyden kasvua auttavia uudistuksia. Työmarkkinat on vapautettava ja sallittava mahdollisimman laajat sopimisen oikeudet työpaikoille. Kuka paremmin tietää mitä tai miten pitäisi tehdä, kuin yrittäjä ja työntekijät yhdessä? Asumisen osalta tuet on muutettava sellaisiksi, etteivät ne vääristä markkinoita ja nosta automaattisesti vuokria. Lisäksi esimerkiksi energiasektori, kuljetus ja apteekit on ehdottomasti vapautettava.

Hallitusohjelman noudattaminen tarjoaa tähän kaikkeen hyvät eväät. Yrityselämän lainsäädäntö on saatava vastaamaan tämän päivän avointa aikaa, ei menneisyyden suljettua taloutta.

Eero Suutari, kansanedustaja kok.