Facebook pixel

Vastuullinen metsätalous torjuu ilmastonmuutosta (Kaleva)

Suomen hyvinvointi on kasvanut vuosisatojen ajan vastuullisen metsänhoidon juurista. Puhdas ja monimuotoinen luonto ovat aina olleet suomalaisille ylpeyden aihe ja sydämen asia.

Vuoropuhelu eurooppalaisten metsämaiden ja Euroopan unionin sekä metsänhoitajien ja luonnonsuojelijoiden välillä on ajautunut viime aikoina törmäyskurssille. Keskustelua seuratessa tuntuu siltä, ettei metsää nähdä puilta.

Euroopan unioni on uudistamassa monella eri rintamalla ilmastopolitiikkaansa pyrkiessään maailman ilmastojohtajaksi. Suomen kannalta on keskeistä, kuinka kestävä metsien hakkuiden taso määritellään EU:ssa.

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta esitti viime keväänä, että metsien käyttöä verrataan vuosien 2000–2012 tasoon. Tänä aikana Suomen talous on ollut korpivaelluksella, mikä on vaikuttanut myös meillä tehtyjen hakkuiden määrään.

Valiokunnan esitys koettelee EU:n ilmastopolitiikan uskottavuutta sekä johdonmukaisuutta. Esitetty laskentamalli on epätasa-arvoinen, eikä se kannusta lisäämään metsien kasvua. Esityksen mukaan Suomen metsävarantoa kohdeltaisiin hiilidioksidia aiheuttavana päästönä. Tällainen tulkinta on täysin järjetön, koska vaikka hakkuut ylittäisivät referenssitason, suomalaiset metsät sitovat siitä huolimatta hiiltä.

Esimerkiksi Ruotsi hakkasi vertailuvuosina metsiään enemmän kuin Suomi, mutta Suomi joutuisi maksumieheksi, jos se nostaisi tulevaisuudessa metsänkäyttöasteensa Ruotsin tasolle! Esitystä on vielä mahdollista muuttaa tällä viikolla pidettävässä EU–parlamentin täysistunnossa tai viimeistään neuvotteluissa jäsenmaita edustavan neuvoston kanssa. Toivottavasti järki lopulta voittaa.

Metsä on suomalaisille merkityksellinen paikka, joka herättää voimakkaita tunteita. Luontojärjestöt ovat viime aikoina käyneet voimakkaasti Metsähallituksen kimppuun niiden tekemien hakkuiden vuosi. Ei ole kuitenkaan kenenkään etu mädättää talousmetsää ja samalla vaikeuttaa kuidun käyttöä. Silloin loppuu myös teollisuuden raaka-aine uusien ilmastoystävällisten metsätuotteiden tekemiseksi, kuten luontoa ja vesivaroja kuormittavan puuvillan korvaaminen uudenlaisella puukuidulla.

Kaikista Suomessa tehtävistä hakkuista huolimatta kestävän metsätaloutemme piiriin kuuluvien puiden kokonaismäärä ja –biomassa on suuri, ja se myös kasvaa. Metsillämme on lukuisia muitakin arvoja kuin vain taloudellinen arvo, kuten jokamiehen metsänkäyttöoikeudet, jotka huomioidaan osana metsätaloutta.

Metsän hyödyntäminen ja biotalouden tukeminen voidaan toteuttaa varjellen metsän erilaisia arvoja, luonnon monimuotoisuutta kunnioittaen sekä suomalaisten hyvinvointia tukien. Vastuullinen metsätalous on osa ilmastonmuutoksen torjumista, joka myös pitää huolta Suomen kansallisaarteesta.

 

Eero Suutari

Kansanedustaja (kok)