Facebook pixel

Viisas yhteiskunta pitää huolta markkinoista (Kaleva)

Menestyneimmät yhteiskunnat ovat avanneet, kehittäneet ja pitäneet huolta avoimista markkinoistaan ja estäneet niin julkisten kuin yksityisten monopolien syntymiset. Suomessa on menossa murros, jossa vapaan, asiakkaastaan riippuvan yrityksen tuhoksi on koitumassa julkisen sektorin toiminta. Laajentuessaan ja kasvaessaan on sillä, voimiensa tunnossaan, ollut taipumusta kahmia yksityisten toimijoiden tehtävät itselleen.

  1. Jätelaki muutti jäteyritysten toiminnan julkisen monopolin hallinnon alaiseksi ajosuoritteeksi. Tästä seurasi, että alan kasvanut liiketoiminta ja työllistäminen jätteiden kierrätyksessä ja hyödyntämisessä romahti. Jätehuollon kuntayhtymät hävittivät markkinat.
  1. Sairaanhoitopiirit ottivat terveydenhoitolain uudistuksen jälkeen sairaanhoitokuljetukset omaksi toiminnakseen ja 170 alan yritystä tuhoutui. Jäljelle jääneet 40 yritystä ovat myös vaarassa. Syntyneen julkisen monopolin aikana ovat kulut nousseet yli 50 M€ ja palvelutaso heikentynyt.
  1. Ylellä on tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä jakaa maakunnallisia ja valtakunnallisia digitaalisia uutispalveluja sekä viihdettä. Se toteuttaa tehtäväänsä kuitenkin ilman riskiä ja 500 miljoonan veroeuron suojassa ja ilmaiseksi.  Tämä tuhoaa aluksi maakunnallisia ja myöhemmin valtakunnallisia sanomalehtiä sekä kaupallisen median yrityksiä. Ylen ilmoitus lisätä ja laajentaa edelleen digitaalisia ilmaisia palvelujaan varmistaa, ettei muilla tule jatkossa olemaan mitään liiketoimintamahdollisuutta. Mainosrahoitteinen kotimainen media on jo muutenkin ahtaalla sosiaalisen median globaalien jättiyritysten, kuten googlen, Facebookin ja Twitterin ym., puristuksessa.
  1. On olemassa vaara, että kuntien rahat, sosiaali- ja terveysalan 20 000 yritystä ja 60 000 työntekijää ovat vaarassa, kun julkiset monopolit aloittavat tulevan SoTe-lain voimaantulon jälkeen toimintansa.

Jos tämän suuntauksen annetaan jatkua, ovat myös yksityiset autokoulut, linja-autoliikenne, matkahuoltopalvelu ja mahdollisesti muukin, yksityinen palveluliiketoiminta vaarassa. Suomen palvelumarkkinat ovat jo muutenkin kehittyneet muuta maailmaa hitaammin.

On myös todettava, että julkisen sektorin toimijat eivät altistu kilpailulle eivätkä harjoita vientiä. Käytännössähän kaikki tuonti on maksettava viennillä. Kauppataseemme oli viime vuonna pari miljardia pakkasella, joten meillä ei ole velanmaksukykyä. Kääntääksemme velkaantumisen ja maksaaksemme jatkossakin kasvavat hyvinvointipalvelumme, on meidän saatava entistä laaja-alaisemmin nykyiset ja tulevat yritykset kasvamaan ja viemään tuotteitaan ja palvelujaan maailmalle. Se edellyttää, että meillä on kotimaassa toimivat markkinat, joiden kokemuksen pohjalta suomalainen yritys ponnistaa maailmalle. Viisas yhteiskunta pitää erityistä huolta yritystensä avoimista markkinoista – ja kustannuksistaan. Nämä kustannukset, sisältyessään myös vientiyritysten tuotteisiin ja palveluihin, lisäävät tai vähentävät suomalaista työtä.