Facebook pixel

Yleissitovuudesta sopimusvapauteen (Kainuun Sanomat)

Suomen talous supistuu jo neljättä vuotta. Hallitus on määrätietoisesti ja yhtenäisenä ratkaisemassa Suomen valtaviksi paisuneita ongelmia. Valitettavasti vastassa on tällaisinakin aikoina vielä pelin politiikkaa. Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten.

Oppositio on hakenut pikavoittoja ja unohtanut omien ratkaisuvaihtoehtojen miettimisen. Suomen velkojien ja erityisesti nuoren työttömän näkökulmasta pelkkä hallituksen toimien populistinen arvostelu on opposition itsensäkin kannalta onnetonta.

Ajatus siitä, ettei demokraattisesti valitun eduskunnan enemmistöhallitus saisi asettaa tavoitteita työmarkkinajärjestöille tuntuu kummalliselta. Voiko yhdellä työmarkkinaosapuolella olla veto-oikeus siihen mistä sopimusyhteiskunnassa saa sopia?

Suomen kansantuote on viimeisenä Euroopassa jäänyt edelleen vuoden 2008 tason alapuolelle. Teollisuuden työpaikat siirtyvät muualle ja tuotanto on laskenut yhtäjaksoisesti lähes kolme vuotta. Olemme jääneet 15-20 prosenttia jälkeen kustannuskilpailukyvyssämme keskeisiin kilpailijamaihin nähden.

Pelkkä ”palkkamaltti” johtaisi Suomen kasvuun ja menestykseen vasta yli vuosikymmenen päästä. Nyt tarvitaan nopeita toimia ja vaikeitakin päätöksiä. Meillä ei ole varaa vielä toiseen menetettyyn vuosikymmeneen.

Pitääksemme suomalaisen työn kotimaassa kiinteän valuuttakurssin oloissa, on meidän etsittävä joustoja niistä paikallisesti sopien. Taloustieteilijät vasemmalta oikealle ja enemmistöhallitus pitävät tätä edellytyksenä kestävälle kasvulle ja pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiselle.

Myös Kansainvälinen valuuttarahasto antoi tiistaina tukensa Suomen hallituksen pyrkimyksille puuttua työmarkkinoiden toimintaan ja kehotti kestävämpiin työmarkkinauudistuksiin.

Hallitus tuo syksyn kuluessa eduskunnalle esityksen paikallisesta sopimisesta.

Sote-uudistuksen jälkeen tämä on nyt istuvan hallituksen tärkein esitys. Laki säädetään vuosikymmeniksi, joten sille on asetettava kunnianhimoinen tavoite. Sen tulee mahdollistaa niin järjestäytymättömille kuin järjestäytyneille yrityksille ja niiden henkilöstölle yleiset sekä vapaat neuvottelu- ja sopimisoikeudet yhteistoimintalain puitteissa.

Selvitysmies julkistaa oman esityksensä 15.10. mennessä. Tämän jälkeen on hallituksen toimien vuoro.

Pakkolait ovat poikkeusajan toimia, eivätkä sovi sopimusyhteiskunnan normaaliaikaan. Työmarkkinat täytyy ajanmukaistaa, eikä muihin kuin maltillisiin palkkaratkaisuihinkaan liene varaa vuosikausiin.

Toivon, että perjantain voimannäyttönsä jälkeen myös SAK voisi hyväksyä hallituksen 5 prosentin kilpailukykytavoitteen ja tulla takaisin neuvottelupöydän ääreen muiden työmarkkinaosapuolten kanssa kertomaan omia ratkaisuvaihtoehtojaan. Aikaa on ensi viikon loppuun saakka.