Facebook pixel

Yritetään yhdessä! (Paikallislehdet)

Kainuussa on juuri nyt positiivisia väreitä ilmassa. Työttömyytemme on laskenut lähes 14 % vuoden takaisesta. Tuhat uutta työpaikkaa on syntynyt. Kainuulaista teollista työtä arvostetaan sen laadun takia. Tilaukset maakunnan ulkopuolelta ovat kasvussa. Työttömyysasteemme on tippunut lähelle valtakunnan keskiarvoa ja tätä menoa meillä on kohta vähemmän työttömyyttä kuin muualla Suomessa. Pohjois-Pohjanmaan olemme jo ohittaneet. Vastaavaa kehitystä saa hakea vuosikymmenien takaa.

Vaikka Kainuun yrittäjien barometri lupaa kehityksen jatkuvan, ilmassa on myös uhkakuvia. Yksi näistä on Kainuun kuntien yhteisen näkemyksen ja yhteistoiminnan hiipuminen. Tästä konkreettisena esimerkkinä on kuntien yhteisesti omistaman Kainuun Etu Oy:n perusrahoituksen puolittaminen. Perusteina on mainittu, että kunnilla on omia tarpeita ohjata yritysten kehittämisrahoitusta.

Kunnilla on yksiselitteinen oikeus sijoittaa kehittämisrahansa oman näkemyksensä mukaan, mutta näen tässä hajaannuksen peikon. Olisiko sittenkin ollut paikallaan kehittää yhteisen yrityksen toimintaa yhteiseksi eduksi? Olen kaikin tavoin pyrkinyt paikkaamaan Edun menetettyä perusrahoitusta sekä valtion että Kajaanin kaupungin osalta. Lähipäivät osoittavat miten asiassa käy.

Kainuun työllisyysaste oli vuosituhannen alkaessa noin 55 %. Siis hieman yli puolet Kainuun työikäisistä oli töissä. Kun tätä vertaa Ahvenanmaan yli 80 %:iin, Ruotsin 76%:n, muiden Pohjoismaiden 75 %:iin tai Suomen 68 %:iin, ymmärtää miksi nuoret ovat lähteneet meiltä pois.

Nyt, kun olemme nostaneet työllisyysasteemme (61 %) lähemmäksi Suomen keskiarvoa, on meidän syytä pitää tästä kehityksestä hyvää huolta –  ja meillä on oltava näkemys miten! Meidän on tiedettävä, miten saamme jatkossa metalli- rakennus- tai kuljetusalan ammattilaisia. On myös tiedettävä, miten jatkuvasti kasvavaan kysyntään palvelualoille ja asiantuntijatehtäviin vastataan esimerkiksi koulutuksella.

Olen, eduskunnan lisäksi, Kelan valtuuskunnassa seurannut kuusi vuotta etuuksien sekä kannustin- ja tuloloukkujen kehittymistä nykyiseen 15 miljardiin euroon. Ymmärrän hyvin vuoden 2017 alusta Kelan pääjohtajana aloittavan Elli Aaltosen vastuullista julkista esiintymistä. Hänen mielestään meidän nykyinen järjestelmämme – joka tukee syrjäytymistä maksaessaan pelkästä olemisesta – on pakko vaihtaa osallisuudesta maksettavaan sosiaaliturvaan.

Nobelisti Bengt Holmström ja professori Heikki Hiilamo näkevät työn ja sosiaaliturvan keskinäissuhteen samassa valossa. Hiilamon mukaan sosiaaliturva on uudistettava seuraavan hallituskauden aikana. Olen samaa mieltä, ja näen tässä Kainuun osalta suuria mahdollisuuksia, jos uhkiakin.

Uusi Suomen sadas itsenäinen vuosi on jo ovella. Toivotan kaikille Hyvää Joulua ja onnellista Uutta Vuotta!

 

Eero Suutari, kok.